Cesare Cremonini (1550–1631), tunnettu myös nimellä Caesar Cremonius oli italialainen filosofi ja luonnontieteilijä ja Galileo Galilein ystävä. Hän toimi professorina Padovassa.[1] Hänen filosofiansa oli yhdistelmä Aristoteleen opetuksia ja kristinuskoa.

Cesare Cremonini

Cremonini järkyttyi ystävänsä ja kollegansa Galileo Galilein (1564–1642) teoksesta Sidereus Nuncius (1610), missä Galilei kertoi edellisenä vuonna kaukoputken avulla tekemistään löydöistä: kuun pinnanmuodoista ja Jupiterin kuista. Cremonini kutsui väitteitä vehkeilyksi ja väitti, ettei Galilei ollut nähnyt yhtään mitään.[2]

Teokset

muokkaa

Cremoninin pääteoksia ovat

  • Descriptio universae naturalis Aristotelicae Philosophiae; Explanatio prooemii librorum Aristotelis de physico auditu (Padova,1596);
  • Disputatio de coelo ( Venetsia,1613);
  • De calido innato et semine (Leyden, 1634);
  • De imaginatione et memoria (Venetsia 1644);
  • Tractatus tres de sensibus externis, de sensibus internis, de facultate appetitiva (toim. T. Lancetta), (Venetsia 1644).

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Cesare Cremonini (Arkistoitu – Internet Archive) Philosophengalerie
  2. Rossi 2010, s. 88-89
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


  NODES
INTERN 2