Chaniá
Chaniá (kreik. Χανιά; kath.kreik. Χανία, Chanía; myös translitteroituna muotoihin Khania ja Hania)[2] on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Χανίων, Dímos Chaníon), joka sijaitsee Chanián alueyksikössä Kreetan alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 356,12 neliökilometriä ja väkiluku 108 642. Varsinaisen Chanián kaupungin väkiluku on 53 910 (vuonna 2011).[1][3]
| Chaniá Chanián kunta Χανιά Δήμος Χανίων |
|
|---|---|
 Chanián venetsialaista satamaa. |
|
 Kunnan sijainti |
|
  Chaniá |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
| Alue | Kreeta |
| Alueyksikkö | Chaniá |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kunta, kaupunki |
| – Kallikrates-koodi | 7401 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 356,12 km² |
| Väkiluku (2011) | 108 642[1] |
| – Kunnallisyksikkö | 53 910 |
| – Kaupunkiyhdyskunta | 53 910 |
| – Kaupunki | 53 910 |
| – Väestötiheys | 305,07 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 73100 |
| Suuntanumero(t) | 28210 |
| Rekisterikilpi | ΧΝ |
Chaniá on Kreetan saaren toiseksi suurin kaupunki Iraklionin jälkeen. Se on saaren vanhimpia kaupunkeja, ja ollut olemassa jo esihistoriallisella ajalla. Nykyisessä Chaniássa näkyy erityisesti sen venetsialainen perintö. Chaniá toimi Kreetan pääkaupunkina vuosina 1898–1971. Kaupungin seutu on nykyisin suosittua turistialuetta.
Maantiede
muokkaaChaniá sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikon länsiosassa, Kreetanmereen kuuluvan Chaniánlahden kaakkoiskulmassa Akrotírin niemimaan juuressa. Rannikolla sen itäpuolella sijaitsevat muun muassa Réthymno ja Iraklion ja länsipuolella Kíssamos. Etäisyys Réthymnoon on 60 kilometriä, Iraklioniin 138 kilometriä ja Kíssamokseen 42 kilometriä.[4]
Chanián vanhakaupunki käsittää Kastéllin kukkulan ympäristöineen. Chanián kunta käsittää kaupungin ympäristön, koko Akrotírin niemimaan sekä alueita etelässä Lefká Óri -vuorille saakka. Kuntaan kuuluvat myös pienet saaret Ágioi Theódoroi, Lazaréta, Léon, Palaiósouda, Soúda ja Theodoropoúla.
Kaupunginosia ja esikaupunkeja
muokkaaChanián kaupunginosia ja esikaupunkeja ovat muun muassa:
- Ágioi Apóstoloi
- Chalépa
- Darátsos
- Galatás
- Kalathás
- Kampáni
- Kantéris
- Kastélli
- Korakiés
- Kounoupidianá
- Makrýs Toíchos
- Mourniés
- Nerokoúros
- Perivólia
- Pithári
- Potistíria
- Sanatóri
- Soúda
- Thériso
- Tsikalariá
- Vamvakópoulo
Historia
muokkaaEsihistoria ja antiikki
muokkaa- Pääartikkeli: Kydonia
Chanián paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella. Se keskittyi nykyiselle Kastéllin kukkulalle. Samalla paikalla oli kaupunki ja palatsikeskus minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella 1000-luvulla eaa. Viimeistään mykeneläiseltä ajalta lähtien se tunnettiin nimellä Kydonia.[5][6][7]
Antiikin aikana Kydonia oli yksi Kreetan merkittävimmistä poliksista eli kaupunkivaltioista.[6][7] Roomalaisten vallattua Kreetan vuonna 67 eaa. Kydonia joutui ensimmäisten joukossa lännestä päin saarelle tulleen hyökkäyksen kohteeksi. Seuranneella roomalaisella kaudella kaupungilla oli edelleen merkittävä asema, ja se sai säilyttää joitain erioikeuksia 300-luvulle asti. Antiikin ajan kaupungista on tehty vain vähäisiä löytöjä, sillä monien rakennusten osat on käytetty uudestaan, ja myöhempi kaupunki on loppujen jäänteiden päällä.
Bysanttilainen ja arabiaika
muokkaaKaupungin vaiheista Kreetan ensimmäisellä bysanttilaisella kaudella 300–800-luvuilla tiedetään vain vähän. Saraseeniarabit valtasivat ja tuhosivat kaupungin vuonna 823. Arabikaudella kaupunki sai nykyisen nimensä. Erään teorian mukaan se perustuisi antiikin ajalta periytyneeseen lähiseudun kylännimeen Alkhania Kōmē. Kyseinen kylä oli omistettu Velkhanokselle eli Vulkanukselle. Arabit kutsuivat kaupunkia tämän perusteella nimellä Al Chanea. Tästä kehittyi bysantinkreikkalainen muoto Khania, latinan Canea ja lopulta nykykreikkalaisittain Chaniá.[5][8][9]
Bysanttilaiset valtasivat Khanian takaisin muun Kreetan ohella vuonna 961. Tämän jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen, ja Kastéllin kukkula linnoitettiin.[5] Tästä alkoi saaren niin kutsuttu toinen bysanttilainen kausi.
Venetsialainen ja osmaniaika
muokkaaVuonna 1204, neljännen ristiretken seurauksena, kaupunki päätyi muun Kreetan mukana venetsialaisille. Venetsialaiset rakennuttivat ja linnoittivat kaupunkia uudelleen. Sen ympärille rakennettiin kaupunginmuurit, jotka varustettiin lopulta bastioneilla ja suurella vallihaudalla. Satamaa parannettiin ja sinne rakennettiin suuret arsenaalit eli laivatelakat.[5]
Venetsialaisella kaudella kaupunki kehittyi saaren toiseksi merkittävämmäksi keskukseksi Candian eli nykyisen Iraklionin jälkeen. Sitä rakennettiin venetsialaiseen tyyliin. Kaupungin väkiluvun arvellaan olleen tuolloin noin 8 000 henkeä.[5]
Osmaniturkkilaiset valtasivat Chanián vuonna 1645 kaksi kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Kaupunki kärsi suuria tuhoja. Osmanit rakennuttivat kaupunkia uudelleen turkkilaiseen tyyliin. Sen kirkot muutettiin moskeijoiksi minareetteineen, ja sinne rakennettiin muun muassa turkkilaisia kylpylöitä. Chaniálaiset kapinoivat usein osmanivaltaa vastaan muiden kreetalaisten ja kreikkalaisten tavoin.[5]
Myöhempi historia
muokkaaChaniá toimi itsenäisen Kreetan valtion pääkaupunkina sen perustamisesta vuodesta 1898 lähtien. Vuonna 1913 Kreetan valtio liitettiin Kreikkaan, jonka jälkeen Chaniá jatkoi Kreetan alueen pääkaupunkina vuoteen 1971, jolloin Iraklionista tuli alueen pääkaupunki.
Nykyinen Chanián kunta muodostui, kun Chaniá, Akrotíri, Elefthérios Venizélos, Keramiá, Néa Kydonía, Soúda ja Thériso yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[10]
Nähtävyydet ja turismi
muokkaa
Chanián tärkein nähtävyys on sen vanhakaupunki ja venetsialaisaikainen satama, jossa yhdistyvät kaupungin venetsialainen ja turkkilainen historia. Satamassa sijaitsevat venetsialaiset arsenaalit. Kaupunginmuurit ovat 1590-luvulta. Turkkilaisaikaa edustaa muun muassa sataman Küçük Hasan Paššan moskeija eli Janitsaarien moskeija tai Gialín moskeija, joka rakennettiin juhlistamaan kaupungin osmanivalloitusta vuonna 1645. Tärkeimmät museot ovat Chanián arkeologinen museo ja Kreetan merenkulkumuseo. Muihin lukeutuu muun muassa Elefthérios Venizéloksen kotimuseo Chalépassa. Kaupungin merkittävin kirkko on sen katedraalikirkko Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali, joka on Kreetan kirkon Kydonían ja Apokóronaksen hiippakunnan piispanistuin.[11] Chaniássa sijaitsee myös roomalaiskatolisen Kreetan hiippakunnan katedraali Neitsyt Marian taivaaseenottamisen katedraali.[12]
Talous, liikenne ja koulutus
muokkaaChanián koillispuolella Aktotírin niemimaalla sijaitsee Chanián kansainvälinen lentoasema, joka on tärkeä lomalentojen lähtö- ja saapumispaikka. Chanián lauttasatama sijaitsee Soúdassa noin kuusi kilometriä itään. Sieltä on yhteydet Pireukseen Ateenan metropolialueelle.[11] Chanián kautta kulkee saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on Kíssamoksesta Soúdaan osa Eurooppatietä 65 ja Soúdasta itään osa Eurooppatietä 75. Pitkänmatkan linja-autoliikennettä hoitaa KTEL. Linja-autoja kulkee niin Palaióchoraan, Lefká Óri -vuorten kyliin kuin saaren etelärannikollekin.[11]
Chanián ympäristössä on paljon sotilasalueita. Chanián lentoasema toimii Kreikan ilmavoimien tukikohtana, ja Soúdassa on puolestaan Kreikan merivoimien laivastotukikohta, joka on myös Naton käytössä.[11]
Chaniássa toimii Kreetan teknillinen yliopisto sekä osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[13]
Kunnan osat
muokkaaVuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Chanián kunta muodostuu seitsemästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][10]
| Kunnallisyksikkö | Kylä- tai kaupunkiyhdyskunta | Kylä, kaupunki tai muu asutus | Väkiluku (2011) |
|---|---|---|---|
| Akrotíri | Aróni | Ágios Nikólaos | 0 |
| Anemómyloi | 237 | ||
| Kathianá | 413 | ||
| Pazinós | 629 | ||
| Pithári | 1 724 | ||
| Zornádis | 0 | ||
| Chordáki | Akrópoli | 1 | |
| Chordáki | 259 | ||
| Gouvernéton luostari (Moní Kyrías ton Angélon Gouvernétou) | 6 | ||
| Kounoupidianá | Chorafákia | 716 | |
| Kalathás | 634 | ||
| Kampáni | 476 | ||
| Kounoupidianá | 6 334 | ||
| Stavrós | 460 | ||
| Mouzourás | Agía Zóni | 27 | |
| Galíni | 48 | ||
| Kalórrouma | 53 | ||
| Koumarés | 0 | ||
| Pyhän Kolminaisuuden luostari (Moní Agías Triádos ton Tzagkarólon) | 6 | ||
| Mouzourás | 134 | ||
| Stérnes | Aerodrómiο | 74 | |
| Káto Maráthi | 29 | ||
| Maráthi | 7 | ||
| Stérnes | 833 | ||
| Yhteensä: 13 100 | |||
| Chaniá | Chaniá | Chaniá | 53 910 |
| Yhteensä: 53 910 | |||
| Elefthérios Venizélos | Mourniés | Krýo Neró | 61 |
| Mourniés | 7 553 | ||
| Nerokoúros | Nerokoúros | 5 531 | |
| Yhteensä: 13 145 | |||
| Keramiá | Drakóna | Drakóna | 60 |
| Kámpoi | Kámpoi | 57 | |
| Madaró | 15 | ||
| Tsakístra | 20 | ||
| Kontópoula | Katochóri | 141 | |
| Kontópoula | 63 | ||
| Maláxa | Maláxa | 115 | |
| Pappadianá | Achládes | 13 | |
| Gerolákkos | 58 | ||
| Loúlos | 85 | ||
| Panagiá | 30 | ||
| Platyvóla | Platyvóla | 3 | |
| Spiliária | 11 | ||
| Thymiá | 7 | ||
| Yhteensä: 678 | |||
| Néa Kydonía | Agía Marína | Agía Marína | 2 005 |
| Ágioi Theódoroi (saari) | 0 | ||
| Darátsos | Darátsos | 4 732 | |
| Galatás | Galatás | 3 166 | |
| Stalós | Stalós | 868 | |
| Yhteensä: 10 771 | |||
| Soúda | Áptera | Áptera | 403 |
| Kalámi | 76 | ||
| Soúda | Platáni | 60 | |
| Soúda | 6 358 | ||
| Soúda (saari) | 0 | ||
| Tsikalariá | Tsikalariá | 1 545 | |
| Yhteensä: 8 442 | |||
| Thériso | Agiá | Agiá | 426 |
| Episkopí | 44 | ||
| Kyrtomádos | 120 | ||
| Perivólia | Perivólia | 3 986 | |
| Thériso | Thériso | 113 | |
| Vamvakópoulo | Vamvakópoulo | 2 300 | |
| Varýpetro | Lygidés | 339 | |
| Marmarás | 50 | ||
| Mylonianá | 271 | ||
| Óasis | 208 | ||
| Potistíria | 191 | ||
| Varýpetro | 548 | ||
| Yhteensä: 8 596 | |||
| Yhteensä: 108 642 | |||
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 36. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 suomi
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Road distances between towns in Crete Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ a b c d e f Chania History from Neolithic times to Second World War Explore Crete. Arkistoitu 2.10.2019. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ a b Chania/Kydonia Minoan Crete. Viitattu 23.11.2015.
- ↑ a b Ancient Kydonia Destination Crete. Viitattu 23.11.2015.
- ↑ Chania History Greeka. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ History of Chania Visit Greece. Viitattu 20.5.2019.
- ↑ a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
- ↑ a b c d ”Chania”, Greek Island Hopping 2008, s. 334–335. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Cathedral of the Assumption Catholic Chania. Arkistoitu 15.9.2021. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chaniá Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Χανίων. Chanián kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
