Chichén Itzá
Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa Yucatánin osavaltiossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.[1]
| Chichén Itzá | |
|---|---|
 Templo de los Guerreros eli Taistelijoiden temppeli on yksi alueen rakennuksista. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti |
Yucatán, Meksiko |
| Kriteerit | I, II, III[1] |
| Tunnusnumero | 483 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 1988[1] |
  |
|
Chichén Itzán arkeologiset kaivaukset tehtiin pääasiassa 1900-luvun alussa. Vuonna 1913 Sylvanus Morley sai vakuutettua Carnegie-instituutin laajamittaisen arkeologisen kaivaushankkeen rahoittamisen kannattavuudesta alueella. Meksikon vallankumous ja sitä seurannut poliittinen epävakaus lykkäsivät aloitusta kuitenkin vuoteen 1924. Sitä seuraavan 10 vuoden aikana Carnegien tutkijat kaivoivat esiin ja entisöivät Taistelijoiden temppelin ja El Caracol -observatorion. Meksikon valtio teki saman El Castillo -pyramidille ja Juego de Pelota -kentälle.[2] Carnegie-instituutin tehdessä ilmakuvauksia arkeologisista alueista ensimmäinen kuvaus tehtiin 1929 juuri Chichén Itzássa. Kuvaajana toimi Charles Lindbergh vain hieman yli vuoden verran kuulun Atlantin ylityksensä jälkeen.[2]
Chichén Itzá valittiin 2007 maailman uuden seitsemän ihmeen joukkoon globaalin yleisöäänestyksen perusteella. Alue on Meksikon toiseksi eniten vierailtu arkeologinen kohde. Turistivirta on runsas etenkin läheisestä Cancúnin rantakohteesta, josta tehdään alueelle päivittäin bussiretkiä. Chichén Itzálla käy sesonkiaikana jopa 8 000 kävijää päivittäin.[1]
Historia
muokkaa
Useimpien arkeologien mukaan mayat rakensivat alueen ensimmäiset merkittävät asutukset. Chichén Itzá oli alueen keskeinen paikka noin vuonna 600 eli mayojen klassisen kauden keskivaiheessa. Jostakin syystä kaupunki hylättiin noin 800-luvulla ja otettiin käyttöön taas 900-luvun loppupuolella.
Luultavasti noin vuonna 987 tolteekkikuningas Quetzalcoatl (mayakielellä Kukulcán) valtasi Chichén Itzán ja teki siitä pääkaupunkinsa.[1] Tolteekkikulttuuri sulautui alueen mayakulttuuriin saaden vaikutteita myös keskisestä Meksikosta ja Puuc-kulttuurista.
Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi rituaalipaikaksi, kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalainen konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin.
Alueen rakennelmia
muokkaaEl Castillo
muokkaa
El Castillo eli Kukulcánin pyramidi hallitsee aluetta keskeisellä paikalla. Paikalle rakennettiin temppeli jo noin 800 jaa., mutta nykyinen 25 metriä korkea porraspyramidi on tolteekkien aikakaudelta.
Pyramidi on oikeastaan kivestä rakennettu mayalainen kalenteri. Porraskäytävä jakaa sen yhdeksän tasoa kahtia, jolloin saadaan luku 18 – kalenterivuodessa oli kahdeksantoista 20-päiväistä kuukautta. Neljässä porraskäytävässä on jokaisessa 91 askelmaa, kun lasketaan ylätaso mukaan saadaan 365 – vuoden päivien lukumäärä. Pyramidin jokaisella fasadilla on 52 litteää paneelia, jotka merkitsevät 52 kalenterikierron vuotta.
Joka kevät- ja syyspäiväntasaus maalis- ja syyskuussa alueelle kerääntyy paljon väkeä, koska silloin auringonvalon osuessa pohjoisen porraskäytävän sivulle, se muodostaa näkymän kiemurtelevasta käärmeestä (käärmeen päät on kaiverrettu portaikon alapäähän).
Juego de Pelota
muokkaa
Alueella on kahdeksan mesoamerikkalaisen pallopelin pelikenttää, joista suurin Gran Juego de Pelota on kooltaan 166 x 68 metriä. Kaiverrusten perusteella pelien säännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Välillä peli on muistuttanut jalkapalloa, toisinaan on käytetty mailoja – kentän seinämillä on kivestä veistettyjä renkaita, joiden läpi pallo on pitänyt saada.lähde?
Cenote Sagrado
muokkaaCenote Sagrado on 60 metriä leveä ja 35 metriä syvä lähde, johon on aikojen kuluessa uhrattu sateenjumalalle paljon nuoria tyttöjä. Uhrattavat kävivät ennen seremoniaa saunassa puhdistautumassa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Itse tilaisuudessa uhri sidottiin liikuntakyvyttömäksi koruilla ja hienoilla kankailla ennen kuin hänet työnnettiin veteen. Uhrattavaksi joutuminen oli tytölle suuri kunnia.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Pre-Hispanic City of Chichen-Itza Unesco. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Carnegie Celebrates 100 Years of Scientific Breakthroughs 10.12.2001. Carnegie Institution of Washington. Viitattu 11.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 11. Löytöretket-uskonpuhdistus, s. 250-251. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09739-X
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chichén Itzá Wikimedia Commonsissa