Citroën Visa
Citroën Visa (suom. viisumi) on Citroënin vuosina 1978–1988 valmistama pieni henkilöautomalli. Citroën Visan edeltäjiä olivat Citroën Ami ja Citroën Dyane. Seuraajaksi tuli Citroën AX. Visassa on viisiovinen hatchback-monikäyttökori[1].
| Citroën Visa | |
|---|---|
 Citroën Visa Leader Diesel. |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Ranska |
| Valmistaja | Citroën |
| Konserni | PSA Peugeot Citroën |
| Valmistusvuodet | 1978–1988 |
| Korimalli | 5-ovinen hatchback |
| Luokka | B-segmentti |
| Edeltäjä |
Citroën Ami Citroën Dyane |
| Seuraaja | Citroën AX |
| Tekniset tiedot | |
| Henkilöluku | 5 |
| Vetotapa | etuveto |
| Mitat | |
| Pituus | 3,69 m |
| Leveys | 1,51 m |
| Korkeus | 1,408 m |
Lokakuussa 1978 Helsingin Sanomat esitteli Citroën Visan, jonka Suomeen tuontia kaavailtiin aloitettavaksi seuraavana keväänä. Toimittaja Matti Janssonin mielestä sisätilat olivat todella tilavat auton pienistä ulkomitoista huolimatta. Auton alkuvaiheen moottorivaihtoehtona oli Citroën 2CV:n koneesta kehitetty ilmajäähdytteinen, kaksisylinterinen, vain 652 kuutiosenttimetrin bokserimoottori erikoispintakäsitellyin alumiinisylinterein ja sähköisin sytytysjärjestelmin. Teholtaan moottori oli 36 hevosvoimaa ja huippunopeudeltaan 124 km/h.[2]
Citroënin maahantuoja Korpivaara alkoi tuoda Visaa Suomeen vasta sen faceliftin jälkeen kesällä 1981, ensimmäisenä mallina taloudelliseen ajoon tarkoitettu Visa II Super E. Siinä oli Visan ohella Peugeot 104 -mallien käyttämä 1 124 kuutiosenttimetrin nelisylinterinen rivimoottori, joka oli viritetty sitkeäksi ja bensiiniä vähän kuluttavaksi niin, että auto kulutti 20 prosenttia vähemmän kuin Visan ensimmäiset mallit vuodelta 1978. Helsingin Sanomien koeajossa Matti Jansson kehui Visan matkustamon pikkuautoksi poikkeuksellista äänettömyyttä ja Citroënille tyypillistä jousitusmukavuutta. Myös suuntavakavuuden ja ohjauksen tarkkuuden ansiosta hän piti sitä erinomaisena matka-autona, mutta kaupunkiajossa pehmeä jousitus kallisteli autoa. Visan hallintalaitteet on koottu yksipuolaisen ratin taakse niin, että monia nappeja painetaan ohjauspyörän kehän läpi. Vasemmalla on lieriön muotoinen ”satelliitti”, johon on koottu monia kytkimiä. Tämä oli Janssonista outoa, vaikkakin varsin helppokäyttöistä pienen totuttelun jälkeen.[1]
Vuoden 1985 alusta Visan tehokkaimmaksi moottorivaihtoehdoksi Suomessa tuotiin 1 360 kuutiosenttimetrin moottori, jota käytettiin myös Peugeot 205 XR- ja GR-malleissa[3]. Vuosina 1983–1984 valmistettiin vain 200 kappaletta Visan Suomeen tuomatonta Mille Pistes -ralliversiota, jossa oli tämänkokoinen tehokkaaksi viritetty moottori[4]. Suurin Visan bensiinimoottoreista oli tilavuudeltaan 1 580 kuutiosenttimetriä. Sillä varustettu, vuonna 1986 Suomeenkin tuotu Visa GTi kykeni noin 190 km/h:n huippunopeuteen.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Jansson, Matti: Visa on uusi talousauto. Helsingin Sanomat, 16.5.1981, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Jansson, Matti: Citroen Visa, onnistunutta tilankäyttöä. Helsingin Sanomat, 6.10.1978, s. 20. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Jansson, Matti: Autonäyttelykierros alkoi Pariisista. Nopeusrajoitukset unohtuvat valmistajien kisassa. Helsingin Sanomat, 6.10.1984, s. 23. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Visa 1000 Pistes Citroen Origins -sivusto. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Visa GTi (Julkaistu alun perin lehdessä Autocar 31.7.1985) Citroënet-sivusto. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Citroën Visa Citroënëtissä (englanniksi)
- Citroën Visa Autoevolutionissa (englanniksi)
