Rio de Janeiron Kristus-patsas

Kristus Vapahtaja (port. Cristo Redentor) on Jeesusta esittävä, jalustoineen 38 metriä korkea ja 700 tonnia painava patsas 710 metrin korkuisen Corcovadovuoren huipulla. Patsaan rakentaminen kesti noin kymmenen vuotta ja se vihittiin vuonna 1931. Patsas on Rio de Janeiron ja koko Brasilian symboli. Patsaan on suunnitellut taiteilija Carlos Oswaldo.

Kristus-patsas
Nimi	Kristus-patsas
Tekijä	Carlos Oswaldo
Valmistumisvuosi	1931
Taiteenlaji	kuvanveisto
Korkeus	38 m
Sijainti	Corcovadovuori
Paikkakunta	Rio de Janeiro, Brasilia
Koordinaatit	22°57′7″S, 43°12′38″W
Infobox OK

Historia

Kristus-patsas Corcovadovuoren laella, taustalla Rio De Janeiron kaupunki.

Ajatus suuren patsaan pystyttämiseksi Corcovadovuoren laelle oli tullut esiin jo vuonna 1859, kun katolinen pappi Pedro Maria Boss pyysi rahoitusta prinsessa Isabelilta suuren uskonnollisen monumentin rakentamiseksi. Prinsessa Isabel ei innostunut ajatuksesta, ja se hylättiin vuonna 1889, kun Brasiliasta tuli tasavalta ja kirkko erotettiin valtiosta lailla.

Ehdotus suureksi maamerkiksi vuorelle tehtiin toisen kerran vuonna 1921 Rio de Janeiron arkkihiippakunnalle. Tarkoituksena oli juhlistaa Brasilian satavuotista itsenäisyyttä seuraavana vuonna. Arkkihiippakunta organisoi tapahtuman Semana do Monumento (”Monumenttiviikko”) houkutellakseen lahjoituksia. Kaikkiaan 250 000 dollarin lahjoitukset tulivat maan katolilaisilta. Suunnitelmat, joita oli harkittu ”Kristuksen patsasta” varten, sisälsivät esityksen Kristus-rististä, Jeesus-patsaasta käsissään maapallo ja jalustasta symboloimassa maailmaa. Lopulta valittiin taiteilija Carlos Oswaldon ehdotus, jossa oli Kristus-patsas avoimin käsivarsin.

Paikallinen insinööri Heitor da Silva Costa valittiin valvomaan monumentin rakentamista, jonka veistotyön teki ranskalainen monumenttikuvanveistämisen taitaja Paul Landowski. Rakentaminen tapahtui Oswaldon suunnitelman mukaan.

Ryhmä insinöörejä ja teknikkoja tutki Landowskin hahmotelmaa ja päätti tehdä rakenteen teräksen sijaan teräsbetonista (suunnittelijana Albert Caquot), koska se sopi paremmin ristinmuotoiselle patsaalle. Patsaan ulommat kerrokset ovat vuolukiveä, joka valittiin kestävyyden ja helppokäyttöisyyden takia. Vuolukivi tuotiin Malmön Limhamnista, Ruotsista. Skånelaiset kutsuvatkin patsasta ”Limhamnin Jeesukseksi”. Patsaan peruskivi muurattiin 4. huhtikuuta 1922.

Patsaan paljastustilaisuus

Näkymä vuorelta.

Monumentti valmistui lähes kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen. 12. lokakuuta 1931 oli sadepäivä, mutta yli 250 000 pyhiinvaeltajaa ja lähes kaikki kaupungin asukkaat – noin 1,5 miljoonaa ihmistä – olivat nousseet 710 metriä korkean Corcovadovuoren rinteille. Sateen takia patsaaseen rakennettu valaistus jouduttiin sytyttämään käsin, koska italialainen huipputekniikka petti säätilan takia. Lyhytaaltopioneeri Guglielmo Marconi oli varustanut Napolinlahdella ankkurissa olleen jahtinsa ajan tehokkaimmalla radiolähettimellä, mutta sää esti lamput sytyttävän radiosignaalin perille pääsyn. Kun lamput sitten syttyivät ja valaisivat patsaan, yleisö puhkesi valtaviin riemuhuutoihin.

Katolilaiset olivat huolissaan patsaan toimimisesta pelkkänä turistinähtävyytenä, minkä takia patsaan juurelle rakennettiin kappeli. Patsaan 75. vuosipäivänä lokakuussa 2006 Rio de Janeiron arkkipiispa, kardinaali Eusébio Oscar Scheidin, vihki kappelin, joka on nimetty Brasilian suojelupyhimykselle, Nostra Signora di Aparecidalle. Katolilaiset voivat pitää siellä kastetilaisuuksia ja häitä.

Yksi nykyajan seitsemästä ihmeestä

Patsas, taustalla Sokeritoppa-vuori.

Kristus-patsas valittiin 7. heinäkuuta 2007 NewOpenWorld Corporationin nykyajan seitsemän ihmeen listalle. Äänestys tapahtui internetissä. Yli 10 miljoonaa brasilialaista äänesti asian puolesta, ja brasilialaiset juhlivat onnistumistaan kuin olisivat voittaneet jalkapallon MM-kisat.

Huhtikuussa 2010 ryhmä vandaaleja maalasi graffiteja patsaan rintaan, päähän ja käsiin. Patsas oli tekohetkellä huollossa, ja vandaalit pääsivät sen huipulle sitä ympäröiviä rakennustelineitä käyttämällä. Rio de Janeiron pormestari Eduardo Paes kutsui tekoa ”kansakunnan vastaiseksi rikokseksi”.

Kristus-patsas juhlavalaistiin sinivalkoiseksi Suomen täyttäessä 100 vuotta 6. joulukuuta 2017.

Kopiot, jäljittelijät ja kilpailijat

Merkittävien patsaiden korkeuksia:
1. Yhtenäisyyden patsas 240 m,
2. Zhongyuanin suuri buddha 153 m,
3. Vapaudenpatsas 93 m,
4. Äiti synnyinmaa 87 m,
5. Rio de Janeiron Kristus-patsas 38 m,
6. Daavid (veistos) 5,17 m.

Vuoden 1988 paavin vierailun muistoksi Bolivian Cochabambaan pystytettiin Jeesusta esittävä Cristo de la Concordia -patsas, joka ylittää muutamilla senteillä Rion patsaan korkeuden.

Vuonna 2010 Puolan Świebodzinin pystytettiin Pomnik Chrystusa Króla -niminen Jeesus-patsas, joka on myös 33 metriä korkea, mutta kruunuineen ja kukkulan päälle rakennettuna se kohoaa ympäristöään 52 metriä korkeammalle. Tämä patsas oli valmistuessaan tiettävästi korkein Jeesus-patsas.

Vuonna 2011 Perun Limaan alettiin pystyttää 37-metristä Jeesus-patsasta. Patsas on kopio Rion patsaasta, ja sitä sponsoroi pääasiassa brasilialainen yhtiö.

Kolmiulotteinen mallinnus

Helmikuussa 2015 patsaasta tehtiin kolmiulotteinen mallinnus. Siinä käytettiin miehittämätömiä ilma-aluksia, joiden avulla veistoksesta otettiin tuhansia hd-kuvia, joista 3D-mallinnus koottiin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rio de Janeiron Kristus-patsas Wikimedia Commonsissa

• Bowater, Donna ym.: Arms wide open. BBC 10.3.2014. (englanniksi)