Daniela Hunger
Daniela Hunger (20. maaliskuuta 1972 Berliini) on saksalainen entinen uimari ja olympiavoittaja, joka edusti urallaan myös Itä-Saksaa.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Daniela Hunger vuonna 1990. | |||
Naisten uinti | |||
Maa: Itä-Saksa | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Soul 1988 | 200 metrin sekauinti | |
Kultaa | Soul 1988 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
Pronssia | Soul 1988 | 400 metrin sekauinti | |
Maa: Saksa | |||
Hopeaa | Barcelona 1992 | 4 × 100 metrin sekauintiviesti | |
Pronssia | Barcelona 1992 | 200 metrin sekauinti | |
Pronssia | Barcelona 1992 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Maa: Saksa | |||
Pronssia | Perth 1991 | 200 metrin sekauinti | |
Pronssia | Rooma 1994 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
Maa: Itä-Saksa | |||
Kultaa | Bonn 1989 | 200 metrin sekauinti | |
Kultaa | Bonn 1989 | 400 metrin sekauinti | |
Kultaa | Bonn 1989 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
Kultaa | Bonn 1989 | 4 × 200 metrin vapaauintiviesti | |
Hopeaa | Strasbourg 1987 | 200 metrin sekauinti | |
Hopeaa | Bonn 1989 | 50 metrin vapaauinti | |
Maa: Saksa | |||
Kultaa | Ateena 1991 | 200 metrin sekauinti | |
Kultaa | Sheffield 1993 | 200 metrin sekauinti | |
Kultaa | Sheffield 1993 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
Kultaa | Wien 1995 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
Hopeaa | Ateena 1991 | 4 × 100 metrin vapaauintiviesti | |
EM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
Maa: Saksa | |||
Kultaa | Gelsenkirchen 1991 | 4 × 50 metrin vapaauintiviesti | |
Kultaa | Gelsenkirchen 1991 | 4 × 50 metrin sekauintiviesti | |
Kultaa | Espoo 1992 | 4 × 50 metrin vapaauintiviesti | |
Kultaa | Stavanger 1994 | 4 × 50 metrin vapaauintiviesti | |
Kultaa | Stavanger 1994 | 4 × 50 metrin sekauintiviesti | |
Hopeaa | Gelsenkirchen 1991 | 50 metrin vapaauinti | |
Hopeaa | Gelsenkirchen 1991 | 100 metrin sekauinti | |
Hopeaa | Espoo 1992 | 100 metrin sekauinti | |
Pronssia | Stavanger 1994 | 100 metrin sekauinti |
Ura
muokkaaHunger aloitti uintiuransa nuorena SC Dynamo Berlin-uintiseurassa, mikä oli Itä-Saksan tuolloisia kärkiseuroja.[1] Ensimmäisen aikuisten kansainvälisen arvokilpailumitalinsa Hunger voitti 15-vuotiaana, vuonna 1987 Strasbourgin EM-kilpailuissa, missä hän sijoittui 200 metrin sekauinnissa hopealle.
Seuraavana vuonna Soulin olympialaisissa saavutti uransa suurimmat voitot; hän nousi vasta 16-vuotiaana ykköskorokkeelle 200 metrin sekauinnissa sekä 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä ja otti lisäksi pronssia 400 metrin sekauinnissa.[1] Seuraavana kesänä Bonnin EM-uinneissa Hunger nousi kisojen menestyksekkäimmäksi urheilijaksi; yhteensä neljä kultaa sekauintimatkoilta ja vapaauintiviesteistä. Hunger oli vielä lisäksi toinen 50 metrin vapaauinnissa, häviten vain sadasosan Ranskan Catherine Plewinskille. Itä-Saksan naiset voittivat 16 kilpailuissa uiduista matkoista 14, ainoastaan Plewinski pystyi horjuttamaan heidän linnakettaan.
Vuosi 1991 oli Hungerille myös hyvä vuosi menestyksen kannalta. Itä-Saksan ja Länsi-Saksan yhdistyttyä, yhdistyneen Saksan uintijoukkue kilpaili ensimmäistä kertaa Perthin MM-kilpailuissa tammikuussa 1991. Siellä Hunger sijoittui kolmanneksi 200 metrin sekauinnissa, ja otti uransa ainoan henkilökohtaisen MM-mitalin. Saman vuoden kesällä järjestetyissä pitkän radan EM-kilpailuissa Hunger uusi EM-kultansa 200 metrin sekauinnissa ja otti lisäksi hopeaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestistä. Vuoden lopussa, joulukuussa ensimmäistä kertaa uiduissa sprinttimatkojen EM-kilpailuissa Hunger ui yhteensä neljästi mitaleille; kaksi kultaa vapaa- ja sekauintiviesteistä sekä hopeat 50 metrin vapaauinnista ja 100 metrin sekauinnista.
Barcelonan olympialaisissa 1992 Hunger otti uransa viimeiset olympiamitalit.[1] Hän voitti kilpailuissa hopeaa 4 × 100 metrin sekauintiviestistä ja pronssia 200 metrin sekauinnista ja 4 × 100 metrin vapaauintiviestistä.[1] Samana vuonna Espoossa järjestetyissä sprinttimatkojen EM-kilpailuissa Hunger otti jälleen kultaa 4 × 50 metrin vapaauintiviestistä ja lisäksi hopeaa 100 metrin sekauinnista. Seuraavan vuoden pitkän radan EM-kilpailuista Sheffieldistä tuomisina oli hieman parempi saldo kuin kaksi vuotta aikaisemmin Ateenasta - hän voitti EM-kullat 200 metrin sekauinnissa sekä 4 × 100 metrin vapaauintiviestistä.
Vuonna 1994 Hunger otti uransa toisen ja viimeisen MM-mitalin, pronssia 4 × 100 metrin vapaauintiviestistä. Stavangerissa joulukuussa uiduissa sprintti-EM-kilpailuissa Hunger otti jälleen kaksi viestikultaa ja lisäksi pronssia 100 metrin sekauinnista.
Vuonna 1995 Hungerin ura alkoi jo kääntyä ehtoon puolelle. Kesällä Wienin EM-altaasta hän voitti vielä viimeisen arvokilpailumitalinsa, mutta komealla tavalla. Saksan naiset ottivat kultaa 4 × 100 metrin vapaauintiviestistä lähes kolmen sekunnin erolla Ruotsiin.
Hunger yritti vielä päästä Saksan olympiajoukkueeseen Atlantaan 1996, mutta karsitui Saksan olympiakarsinnoissa ja päätti lopettaa uintiuransa siihen.
Doping
muokkaaHungerin 1980-luvun saavutuksia on hieman varjostanut doping-leima. Kaksi vuotta uintiuransa päättymisen jälkeen, vuonna 1998 Hunger tuli julkisuuteen yhdessä monen muun entisen itäsaksalaisen uintihuipun kanssa.[2] He tunnustivat käyttäneensä dopingaineita valmentajiensa ja lääkäreidensä pakottamina.[2] Joukkoon kuului Hungerin lisäksi useita muita olympiavoittajia ja maailmanmestareita.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Daniela Hunger Biography and Statistics Sports Reference LLC. Arkistoitu 30.6.2011. Viitattu 18.11.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c "Drugs Update" Sports Publications INC. Viitattu 18.11.2008. (englanniksi)
1968: Claudia Kolb | 1972: Shane Gould | 1984: Tracy Caulkins | 1988: Daniela Hunger | 1992: Lin Li | 1996: Michelle Smith | 2000: Jana Klotškova | 2004: Jana Klotškova | 2008: Stephanie Rice | 2012: Ye Shiwen | 2016: Katinka Hosszú | 2020: Yui Ōhashi | 2024: Summer McIntosh |
1970: Martina Grunert | 1974: Ulrike Tauber | 1977: Ulrike Tauber | 1981: Ute Geweniger | 1983: Ute Geweniger | 1985: Kathleen Nord | 1987: Cornelia Sirch | 1989: Daniela Hunger | 1991: Daniela Hunger | 1993: Daniela Hunger | 1995: Michelle Smith | 1997: Oksana Verevka | 1999: Jana Klotškova | 2000: Jana Klotškova ja Beatrice Câșlaru | 2002: Jana Klotškova | 2004: Jana Klotškova | 2006: Laure Manaudou | 2008: Mireia Belmonte | 2010: Katinka Hosszú | 2012: Katinka Hosszú | 2014: Katinka Hosszú | 2016: Katinka Hosszú | 2018: Katinka Hosszú | 2020: Anastasia Gorbenko | 2022: Anastasia Gorbenko |
1962: Adrie Lasterie | 1966: Betty Heukels | 1970: Evelyn Stolze | 1974: Ulrike Tauber | 1977: Ulrike Tauber | 1981: Petra Schneider | 1983: Kathleen Nord | 1985: Kathleen Nord | 1987: Noemi Lung | 1989: Daniela Hunger | 1991: Krisztina Egerszegi | 1993: Krisztina Egerszegi | 1995: Krisztina Egerszegi | 1997: Michelle Smith | 1999: Jana Klotškova | 2000: Jana Klotškova | 2002: Jana Klotškova | 2004: Jana Klotškova | 2006: Alessia Filippi | 2008: Alessia Filippi | 2010: Hannah Miley | 2012: Katinka Hosszú | 2014: Katinka Hosszú | 2016: Katinka Hosszú | 2018: Fantine Lesaffre | 2020: Katinka Hosszú | 2022: Viktória Mihályvári-Farkas |