Dekeeni

1-dekeeni
Tunnisteet
CAS-numero	872-05-9
PubChem CID	13381
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C10H20 / C=CC
Moolimassa	140,26 g/mol
Sulamispiste	−66,0 °C (207,2 K)
Kiehumispiste	172,0 °C (445,2 K)
Tiheys	0,741 g/cm3
Liukoisuus veteen	0,00031 g/l (25 °C)
	Infobox OK

1-dekeeni eli dekyleeni (C₁₀H₂₀) kuuluu orgaanisiin yhdisteisiin omaten kymmenen hiili atomia, 20 vety atomia ja yhden kaksoissidoksen. Aineesta käytetään myös nimiä alfa-dekeeni ja n-1-dekeeni. Se on yhdeksänneksi yksinkertaisin alkeeni hiilivetyjen ryhmästä. Yksinkertaisin hiilivetyjen alkeeni on eteeni, jolla on kaksi hiili atomia, joiden välissä on kaksoissidos. 1-dekeeni on dekeenin eräs isomeerinen muoto. 1-Dekeeniä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

1-dekeenin ominaisuudet

Huoneen lämmössä ja paineessa, nestemäinen 1-dekeeni on väritön, ja se syttyy helposti, sillä 1-dekeenin leimahduspiste on 46 °C (c.c.) ja itsesyttymislämpötila 210 °C.^[2]

Käyttö

1-dekeeniä käytetään voiteluaineiden lähtöaineena. Siitä valmistetaan katalyyttisesti oligomeerejä, kuten dimeerejä, trimeerejä, tetrameerejä ja pentameerejä. Katalyyttinä käytetään booritrifluoridia ja alkoholeja tai vettä. Näitä kutsutaan usein nimellä poly–α-olefiinioligomeereiksi. Niillä on hyvä kuumuudenkestävyys ja ne eivät haihdu helposti. Niitä käytetään muun muassa teollisuudessa, autoissa ja lentokoneissa.^[3]^[4]

Isomeerejä

2-dekeeni, CAS-numero 20348-51-0
3-dekeeni, CAS-numero 19398-86-8
4-dekeeni, CAS-numero 19689-18-0
5-dekeeni, CAS-numero 19689-19-1

Lähteet

↑ Dec-1-ene:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)
↑ Information about 1-decene International Labour Organization (ILO). Viitattu 15. tammikuuta 2008.
↑ G. R. Lappin, L. H. Nemec, J. D. Sauer & J. D. Wagner: Olefins, Higher, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 08.08.2013
↑ Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke :Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 08.08.2013

Aiheesta muualla

Dekeenin kansainvälinen kemikaalikortti
PubChem: 1-Decene (englanniksi)
ChemBlink: 1-Decene (englanniksi)
Pherobase: Floral Compound - delta1-10Hy (englanniksi)
Pherobase: Semiochemical - delta1-10Hy (englanniksi)

Yksinkertaisimmat hiilivedyt

Alkaanit	{\| style="text-align:center;" \| \| width="70px" \| metaani \| width="70px" \| etaani \| width="70px" \| propaani \| width="70px" \| butaani \| width="70px" \| pentaani \| width="70px" \| heksaani \| width="70px" \| heptaani \| width="70px" \| oktaani \| width="70px" \| nonaani \| width="70px" \| dekaani \| width="70px" \| undekaani \| width="70px" \| dodekaani \|- \| CH₄ \| C₂H₆ \| C₃H₈ \| C₄H₁₀ \| C₅H₁₂ \| C₆H₁₄ \| C₇H₁₆ \| C₈H₁₈ \| C₉H₂₀ \| C₁₀H₂₂ \| C₁₁H₂₄ \| C₁₂H₂₆ \|- \|}
Alkeenit	{\| style="text-align:center;" \| \| width="70px" \| \| width="70px" \| eteeni \| width="70px" \| propeeni \| width="70px" \| buteeni \| width="70px" \| penteeni \| width="70px" \| hekseeni \| width="70px" \| hepteeni \| width="70px" \| okteeni \| width="70px" \| noneeni \| width="70px" \| dekeeni \| width="70px" \| undekeeni \| width="70px" \| dodekeeni \|- \| \| C₂H₄ \| C₃H₆ \| C₄H₈ \| C₅H₁₀ \| C₆H₁₂ \| C₇H₁₄ \| C₈H₁₆ \| C₉H₁₈ \| C₁₀H₂₀ \| C₁₁H₂₂ \| C₁₂H₂₄ \|- \|}
Alkyynit	{\| style="text-align:center;" \| \| width="70px" \| \| width="70px" \| etyyni \| width="70px" \| propyyni \| width="70px" \| butyyni \| width="70px" \| pentyyni \| width="70px" \| heksyyni \| width="70px" \| heptyyni \| width="70px" \| oktyyni \| width="70px" \| nonyyni \| width="70px" \| dekyyni \| width="70px" \| undekyyni \| width="70px" \| dodekyyni \|- \| \| C₂H₂ \| C₃H₄ \| C₄H₆ \| C₅H₈ \| C₆H₁₀ \| C₇H₁₂ \| C₈H₁₄ \| C₉H₁₆ \| C₁₀H₁₈ \| C₁₁H₂₀ \| C₁₂H₂₂ \|- \|}

[1] Dec-1-ene:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 20.6.2024. (englanniksi)

[2] Information about 1-decene International Labour Organization (ILO). Viitattu 15. tammikuuta 2008.

[kirk-othmer-3] G. R. Lappin, L. H. Nemec, J. D. Sauer & J. D. Wagner: Olefins, Higher, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 08.08.2013

[ullmann-4] Karl Griesbaum, Arno Behr, Dieter Biedenkapp, Heinz-Werner Voges, Dorothea Garbe, Christian Paetz, Gerd Collin, Dieter Mayer & Hartmut Höke :Hydrocarbons, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 08.08.2013

[1]

[2]

[3]

[4]