Diogenes Sinopelainen

Diogenes Sinopelainen (m.kreik. Διογένης ὁ Σινωπεύς, Diogenēs ho Sinōpeus, useimmiten vain Diogenes) eli Diogenes Koira tai Diogenes Kyynikko (Διογένης ὁ Κυνικός, Diogenēs ho Kynikos; 412 eaa. Sinope – 323 eaa. Korintti) oli antiikin kreikkalainen filosofi, joka edusti kyynikkojen koulukuntaa. Häntä voidaan pitää koulukunnan varsinaisena perustajana Antistheneen jälkeen.

Diogenes Sinopelainen
Διογένης ὁ Σινωπεύς
Giovanni Battistan tulkinta Diogeneesta, 1600-luku.
Henkilötiedot
Syntynyt	412 eaa. Sinope
Kuollut	323 eaa. Korintti
Koulutus ja ura
Koulukunta	kyynikot
Opettaja	Antisthenes
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä

Diogenes syntyi Sinopessa 412 eaa. ja kuoli Korintissa 323 eaa., Diogenes Laertioksen mukaan samana päivänä kuin Aleksanteri Suuri kuoli Babylonissa.

Diogeneen isä oli pankkiiri. Hänet ja Diogenes karkotettiin Sinopesta syytettynä rahan väärentämisestä tai ”uuden leiman lyömisestä kolikoihin”, niin kuin syyte kuului. Saattaa olla, että he tosiasiassa pyrkivät ainoastaan turmelemaan jo väärennetyt kolikot niin, ettei niitä voi käyttää, jolloin aitojen kolikoiden arvo nousi.

Diogenes tynnyrissään. Jean-Léon Gérôme, 1860.

Tämän vuoksi Diogenes lähti Ateenaan. Hän viehättyi Antistheneen askeettisesta opetuksesta ja ryhtyi tämän oppilaaksi huolimatta saamastaan brutaalista vastaanotosta. Pian hän ohitti mestarinsa sekä maineessa että elämän karuudessa. Hänestä kerrotut tarinat kuvaavat hänen oman elämäntapansa vastanneen täysin hänen opetuksiaan. Hän muun muassa karaisi itsensä sään vaihteluita vastaan asumalla Kybelen temppelille kuuluneessa sammiossa tai tynnyrissä, kuten legendat yleensä ilmaisevat asian. Koska puisia tynnyreitä ei vielä tuohon aikaan tunnettu Kreikassa, Diogenes asui luultavasti alkuperäisen kertomuksen mukaan suuressa saviruukussa (käytöstä poistetussa varastoamforassa).

Merirosvot kaappasivat Diogeneen hänen ollessaan matkalla Aiginaan. Hänet myytiin Kreetalla orjaksi korinttilaiselle, jonka nimi oli Kseniades. Kun häneltä kysyttiin hänen ammattiaan, Diogenes sanoi, että ainoa hänen tuntemansa ammatti on ihmisten hallitseminen, ja että hän toivoisi tulevansa myydyksi miehelle, joka tarvitsee isäntää. Diogenes sai opettaa Kseniadeen kahta poikaa. Hän eli Korintissa lopun elämäänsä, ja käytti sen kokonaan hyveellisen itsehillinnän saarnaamiseen.

Diogeneellä kerrotaan olleen niin hyvät puhujanlahjat, että hän voitti väittelyssä helposti kenet tahansa. Isthmian kisoissa hän luennoi suurelle joukolle ihmisiä, jotka siirtyivät Antistheneen oppilaista hänen oppilaikseen. Hän tapasi Aleksanteri Suuren todennäköisesti joissakin näissä kisoissa. Tarinan mukaan Aleksanteri oli innoissaan, kun sai tavata kasvoista kasvoihin suuren tynnyrissä asuvan filosofin. Niinpä hän kysyi, voisiko hän tehdä Diogeneelle minkä tahansa palveluksen. Diogenes vastasi, että hän voisi olla seisomatta auringon edessä. Aleksanteri vastasi: ”Jos en olisi Aleksanteri, olisin Diogenes.” Toisen tarinan mukaan Aleksanteri olisi tavannut Diogeneen penkomassa kasallista ihmisluita. Diogenes selitti: ”Etsin sinun isäsi luita, mutta en pysty erottamaan niitä orjan luista.”

Aleksanteri Suuri tapaa Diogeneen Korintissa. W. Matthews, 1914.

Sekä antiikin aikana että nykyään Diogeneen hahmo on ollut houkutteleva kuvanveistäjille ja taidemaalareille. Hänestä antiikin aikana tehtyjä patsaita on muun muassa Vatikaanissa, Louvressa ja Musei Capitolinilla. Diogeneen ja Aleksanteri Suuren keskustelu on kuvattu vanhaan marmoriseen reliefiin Villa Albanissa. Peter Paul Rubens, Hans Jordaens, Jan Steen, Adriaen van der Werff, Etienne Jeaurat, Salvator Rosa ja Karel Dujardin ovat kaikki maalanneet erilaisia kohtauksia hänen elämästään.

Kuolema

Diogeneen kuolemasta on useita kertomuksia. Monesti hänen on kerrottu pidättäneen hengitystään, sairastuneen syötyään raakaa mustekalaa tai kärsineen sairaan koiran puremasta. Kysyttäessä, kuinka haluaisi tulla haudatuksi, hän antoi ohjeet heittää kaupungin ulkopuolelle, jotta villieläimet voisivat kaluta hänen ruumiinsa. Kysyttäessä, eikö se haittaisi häntä, hän vastasi, ”Ei laisinkaan, kunhan jätätte minulle kepin, jolla hätistän eläimet pois!” Kysyttäessä, kuinka hän voisi käyttää keppiä, koska olisi ilman tietoisuutta, hän vastasi ”Jos olen ilman tietoisuutta, miksi silloin välittäisin, mitä minulle tapahtuu kun olen kuollut?” Korinttilaisten kerrotaan pystyttäneen hänen muistokseen pilarin, jonka päässä oli marmorinen koira.

Filosofia

Diogeneelle hyve koostui kaiken fyysisen nautinnon välttämisestä. Kipu ja nälkä auttoivat positiivisesti hyvyyden tavoittamisessa. Moraalinen elämä tarkoittaa paluuta luontoon ja yksinkertaisuuteen. Hänen sanoillaan ”ihmiset ovat tehneet kaikista jumalien lahjoista monimutkaisia”.

Diogenestä on kunnioitettu siitä, että hän meni kaikessa säädyttömyydessä äärimmäisyyksiin tavoitellessaan hyvyyttä. Diogenes Laertios kertoo hänen muun muassa pitäneen hyväksyttävänä temppelistä varastamista ja minkä tahansa eläimen lihan, jopa ihmisen lihan, syömistä. Hänellä oli myös tapana tehdä kaikkea mahdollista julkisesti ja vaikka keskellä toria, esimerkiksi syödä raakaa lihaa tai masturboida. Hänen maineensa on kuitenkin kärsinyt joidenkin hänen seuraajiensa moraalittomuuden vuoksi.

Diogenes on ensimmäinen tunnettu ihminen, jonka tiedetään ajatelleen ja sanoneen, että hän on koko maailman kansalainen, sen sijaan että olisi vain jonkun kaupungin tai valtion kansalainen.

Diogeneen mielestä hyödyttömiä ja tarpeettomia tieteitä ja taiteita ei kannattanut harjoittaa. Tällaisia olivat muun muassa tähtitiede, matematiikka, geometria ja musiikki. Kyynikoiden filosofia keskittyikin lähes pelkästään eettiseen opetukseen.

Niin kutsuttuihin Kyynikkojen kirjeisiin lukeutuu 51 Diogeneen nimiin laitettua kirjettä, mutta niiden kirjoittajaa ei varmuudella tiedetä.

Lähteet

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 205–224 (VI.2), 514–521. (Suomennos ja selitykset Ahonen, Marke) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3

Kirjallisuutta

• Heikkinen, Simo: Diogenes. Joensuu: Ilias, 2011. ISBN 978-952-5679-59-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diogenes Sinopelainen Wikimedia Commonsissa

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit:
  • Diogeneen elämäkerta (kreikaksi)
• Piering, Julie: Diogenes of Sinope The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)

Antiikin filosofia – Kyyninen koulukunta

Kreikkalainen aika	Antisthenes Diogenes Monimos Onesikritos Filiskos Krates Hipparkhia Metrokles Kleomenes Bion Menippos Menedemos Kerkidas Teles
Roomalainen aika	Demetrios Oinomaos Demonaks Agathobulos Sekundos Peregrinos Proteus Pankrates Theagenes Kreskentios Herakleios Asklepiades Salustios