Douglas Engelbart
Douglas Carl Engelbart (30. tammikuuta 1925 Portland, Oregon – 2. heinäkuuta 2013 Atherton, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen insinööri ja keksijä.[1] Engelbart muistetaan erityisesti tietotekniikan ja internetin pioneerina. Engelbart tuli kuitenkin ehkä parhaiten tunnetuksi tietokoneen hiiren kehittäjänä (yhteistyössä Bill Englishin kanssa). Hän oli myös kehittämässä varhaisia versioita internetistä, sähköpostista, tekstinkäsittelyohjelmista ja hypertekstistä.[2]
| Douglas Engelbart | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta 1925 Portland, Oregon |
| Kuollut | 2. heinäkuuta 2013 (88 vuotta) Atherton, Kalifornia |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | John Robert Woodyard |
| Tutkimusalue | Tietotekniikka |
| Tunnetut työt | |
| Palkinnot |
Turing-palkinto National Medal of Technology Lovelace-mitali |
| Aiheesta muualla | |
| dougengelbart.org | |
Nuoruus ja opiskelu
muokkaaDouglas Engelbart syntyi tammikuussa 1925 Portlandissa kolme lasta saaneiden Carl ja Gladys Engelbartin toisena lapsena. Hän kasvoi 1930-luvun laman aikana Portlandin lähellä sijaitsevalla pienellä maatalolla ja valmistui high schoolista 1942. Tämän jälkeen Engelbart aloitti opintonsa Oregonin osavaltionyliopistossa.[4][5]
Toisen maailmansodan loppupuolella hänet värvättiin, ja hän palveli kahden vuoden ajan Yhdysvaltain laivastossa. Engelbart oli vuoden ajan sijoitettuna Filippiineille, jossa hän toimi tutkateknikkona. Tuona aikana Engelbart tutustui Office of Scientific Research and Development -virastoa johtaneen Vannevar Bushin artikkeliin ”As We May Think”, jossa Bush esitteli yleisen tiedonhakujärjestelmän nimeltä Memex.[4]
Sodan jälkeen Engelbart jatkoi opintojaan ja valmistui 1948. Tämän jälkeen hän sai työpaikan NASAn edeltäjän NACA:n Ames Laboratorysta.[5]
Ura
muokkaaEngelbart työskenteli Amesissa sähköinsinöörinä, mutta hän alkoi Vannevar Bushin idean pohjalta hahmottelemaan tutkamaista näyttöä, jonka avulla pystyisi organisoimaan ja jakamaan tietoa. Engelbart siirtyikin Amesista Berkeleyn yliopistoon tekemään väitöskirjaansa.[5] Hän valmistui sähkötekniikan tohtoriksi 1955 väitösteoksella A Study of High-Frequency Gas-Conduction Electronics in Digital Computers ja opetti parin vuoden ajan Berkeleyssä.[6][1][7] Vuonna 1957 Engelbart sai paikan Stanfordin tutkimusinstituutista SRI:sta.[5] Hän kirjoitti 1962 uraauurtavan artikkelin Augmenting Human Intellect: A Conceptual Framework, jossa hän esitti, etteivät tietokoneet ole pelkästään matemaattisia apuvälineitä. Hänen mukaansa tietokoneita pitäisi käyttää modernin maailman monimutkaisen informaation parempaan visualisointiin ja organisointiin.[7] Engelbartin essee vaikutti graafisen käyttöliittymän kehitykseen.[8][9]
Engelbart perusti 1963 oman tutkimuslaboratorionsa, Augmentation Research Centerin (ARC), jonka pohjalla oli Engelbartin uskomus siitä, että tietotekniikka tulisi viemään ihmisajattelun uudelle tasolle. Hän kokosi ympärilleen pienen ryhmän lahjakkaita tieteilijöitä ja insinöörejä. NASAlla työskennellyt Robert Taylor jakoi Engelbartin vision ja tuki laboratorion toimintaa rahallisesti. Vuodesta 1966 Taylor myönsi Engelbartin tutkimusryhmälle 500 000 dollarin vuotuisen avustuksen, jonka turvin ryhmä pystyi käyttämään kokonaista siipeä SRI:n toimitiloissa.[10]
Engelbart sai 1964 idean tietokonehiirestä tietokonegrafiikkaa käsitelleessä konferenssissa, kun hän pohti, kuinka osoitinta pystyisi liikuttamaan näytöllä. Palattuaan töihin Engelbart antoi SRI:n koneinsinöörille Bill Englishille hahmotelman hiirestä. Hän suunnitteli piirtäjän avustuksella laitteiston suojaksi mäntykotelon.[4] Engelbart teki laitteelle vuonna 1967 patenttihakemuksen, joka myönnettiin vuonna 1970 (patenttinumero 3,541,541).[11] Patentti ehti vanheta ennen hiiren leviämistä kuluttajamarkkinoille.[12]
Engelbartin ryhmä kehitti ennennäkemättömän interaktiivisen graafisen järjestelmän, jota he kutsuivat nimellä oN-Line System (NLS).[10][13] Engelbart esitteli NLS:n San Franciscossa 9. joulukuuta 1968 järjestetyssä Fall Joint Computer Conferencessa suurelle joukolle johtavia tietojenkäsittelytieteilijöitä.[14] Engelbart istui tapahtumassa lavalla tietokoneella, ja hänen näyttönsä heijastettiin noin 6,7 metriä korkealle näytölle, joka oli hänen takanansa. Hän demonstroi hieman yli tunnin kestäneessä esityksessä, kuinka verkotettu interaktiivinen järjestelmä mahdollistaisi tiedon jakamisen yhteistyötä tekevien tieteilijöiden välillä. Siinä esiteltiin muun muassa hiiren käyttöä, tekstinkäsittelyä, videoneuvottelua ja hypertekstiä.[4][13]
Englebartin laboratorio auttoi myös ARPANETin kehityksessä.[12]
SRI myi 1977 NLS:n ja samalla siirsi Engelbartin ryhmän Tymsharelle, joka markkinoi NLS-järjestelmää nimellä Augment. Osa ARC:n työntekijöistä jäi SRI:lle ja osa siirtyi Xerox PARC:lle, mutta Engelbart jatkoi työtään Tymsharella, joka puolestaan myytiin 1984 lentokonevalmistaja McDonnell Douglasille. Engelbart jätti Tymsharen lopulta vuonna 1989 ja perusti tämän jälkeen tyttärensä Christinan kanssa järjestön, joka tunnetaan nykyisin nimellä Doug Engelbart -instituutti. Engelbartillä itsellään oli toimisto Logitechin päämajassa vuodesta 1992 vuoteen 2007, jolloin hän palasi SRI:lle.[5]
Engelbart on tehnyt yli 25 julkaisua ja hänelle on myönnetty yli 20 patenttia.[15]
Hänelle myönnettiin Turing-palkinto vuonna 1997.[1]
Haastattelu
muokkaaHaastattelu Douglas Engelbartin kanssa 13.4.2006 viisiosaisena äänitiedostona. Teemana John Markoffin kirja What the Dormouse Said, kukin osa n. 10 min, 5 Mt, .ogg tiedostomuodossa.
Lähteet
muokkaa- Henderson, Harry (toim.): Encyclopedia of Computer Science and Technology. New York, NY: Facts On File, Inc., 2009. ISBN 978-0-8160-6382-6 Google-kirjat (viitattu 7.7.2013). (englanniksi)
- Markoff, John: Computer Visionary Who Invented the Mouse NYTimes.com. 3.7.2013. The New York Times. Viitattu 7.7.2013. (englanniksi)
- Schofield, Jack: Doug Engelbart obituary The Guardian. 4.7.2013. Guardian News and Media Limited. Viitattu 7.7.2013. (englanniksi)
- Yost, Jeffrey R.: The Computer Industry. Westport, CT: Greenwood Press, 2005. ISBN 0-313-32844-7 Google-kirjat (viitattu 7.7.2013). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Douglas Engelbart amturing.acm.org. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Tietokonehiiren keksijä kuoli YLE Uutiset. 4.7.2013. Yleisradio. Viitattu 4.7.2013.
- ↑ Edwards, Benj (2008-12-09). "The computer mouse turns 40". Macworld. Viitattu 4.7.2013.
- ↑ a b c d Markoff: Computer Visionary Who Invented the Mouse.
- ↑ a b c d e Schofield: Doug Engelbart obituary.
- ↑ https://www2.eecs.berkeley.edu/Pubs/Dissertations/Years/1955.html
- ↑ a b Henderson, s. 182.
- ↑ Jeremy Reimer: A History of the GUI 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ D. C. Engelbart: AUGMENTING HUMAN INTELLECT: A Conceptual Framework lokakuu 1962. STANFORD RESEARCH INSTITUTE. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Yost, s. 146–147.
- ↑ U.S. Patents held by Douglas C. Engelbart dougengelbart.org. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Doug Engelbart, inventor of computer mouse, dies at 88 4.7.2013. The Guardian. Viitattu 14.9.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 2) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ oN-Line System Defense Advanced Research Projects Agency. Viitattu 12.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Douglas C. Engelbart Computer History Museum. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
Kirjallisuutta
muokkaa- Bardini, Thierry: Bootstrapping: Douglas Engelbart, Coevolution, and the Origins of Personal Computing. Stanford University Press, 2000. ISBN 978-0-8047-3723-4 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Doug Engelbart Institute: Father of the Mouse – tietokonehiiren keksimisen historiasta
- Doug Engelbart Institute: Honors Awarded to Doug Engelbart – tunnuksien ja kunnianosoituksien luettelo
- Doug's Great Demo: 1968 – tietoa vuoden 1968 esityksestä