Duuri
Duuri on länsimaisessa musiikissa hyvin yleiseen diatoniseen asteikkoon perustuva sävellaji. Duurisävelmä mielletään iloiseksi sävelmäksi. Duuria vastaava kirkkosävellaji on jooninen. Duurin vastakohta on surumielinen molli.
Rakenne
muokkaaDuurissa on seitsemän säveltä, joiden väliset korkeuserot sävelaskelin ilmaistuina ovat 1–1–½–1–1–1–½. Solmisaatiossa niihin viitataan tavuilla do, re, mi, fa, sol (tai so), la ja si (tai ti).
Duurikolmisoinnussa on pohjasävel, suuri terssi ja kvintti. Sellaisen muodostavat esimerkiksi sävelet c, e ja g. Jokaisessa puhtaasti viritetyssä duurikolmisoinnussa sävelten taajuuksien suhteet ovat 4 : 5 : 6. Duuriasteikossa esiintyy kolme duurikolmisointia, joiden pohjasävelinä ovat asteikon ensimmäinen, neljäs ja viides sävel eli toonika, subdominantti ja dominantti (do, fa ja sol). Näissä esiintyvät kaikki asteikon sävelet. Jos ne kaikki viritetään puhtaasti, saadaan duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteiksi ovat 24 : 27 : 30 : 32 : 36 : 40 : 45 : 48, tai supistettuna
1 : 9/8 (= 1,125) : 5/4 (= 1,25) : 4/3 (≈ 1,333) : 3/2 (= 1,5) : 5/3 (≈ 1,667) : 15/8 (= 1,875) : 2
Jos soitin viritetään niin, että yksi sävellaji soi täysin puhtaasti, poikkeavat kuitenkin muut sävellajit puhtaasta huomattavan paljon. Tämän vuoksi on otettu käyttöön tasaviritysjärjestelmä, jossa puoliaskeleen päässä olevien sävelten taajuuksien suhde on aina 1 : . Silloin jokaisen duuriasteikon sävelten taajuuksien suhteet poikkeavat puhtaista vain hieman ja ovat seuraavat:
1 : (≈ 1,1225) : (≈ 1,2599) : (≈ 1,3348) : (≈ 1,4983) : (≈ 1,6818) : (≈ 1,8877) : 2.
Duurisävellajit
muokkaaNuottikirjoituksessa kirjoitetaan duurissa etumerkintä viivaston alkuun aina luonnollisen duurin mukaisesti. Harmonisessa ja ylöspäisessä melodisessa duurissa esiintyvät, luonnollisesta duurista poikkeavat sävelet osoitetaan välittömästi nuotin eteen sijoitetulla korotus- tai palautusmerkillä, joka on voimassa seuraavaan tahtiviivaan saakka, ellei sitä jo aikaisemmin kumota toisella etumerkillä.
Eri duurisävellajit etumerkintöineen, niissä esiintyvät sävelet ja niiden rinnakkaissävellajit ovat seuraavat:
Sävellaji | Etumerkintä | Sävelet | Peruskolmisointu | Rinnakkaismolli | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Luonnollinen duuri | Harmoninen duuri[a] | |||||
C-duuri | c d e f g a h c | c d e f g as h c | c e g | a-molli | ||
Ristimerkkiset duurisävellajit | ||||||
G-duuri | g a h c d e fis g | g a h c d es fis g | g h d | e-molli | ||
D-duuri | d e fis g a h cis d | d e fis g a b cis d | d fis a | h-molli | ||
A-duuri | a h cis d e fis gis a | a h cis d e f gis a | a cis e | fis-molli | ||
E-duuri | e fis gis a h cis dis e | e fis gis a h c dis e | e gis h | cis-molli | ||
H-duuri | h cis dis e fis gis ais h | h cis dis e fis g ais h | h dis fis | gis-molli | ||
Fis-duuri | fis gis ais h cis dis eis fis | fis gis ais h cis d eis fis | fis ais cis | dis-molli | ||
Cis-duuri | cis dis eis fis gis ais his cis | cis dis eis fis gis a his cis | cis eis gis | ais-molli | ||
b-merkkiset duurisävellajit | ||||||
F-duuri | f g a b c d e f | f g a b c des e f | f a c | d-molli | ||
B-duuri | b c d es f g a b | b c d es f ges a b | b d f | g-molli | ||
Es-duuri | es f g as b c d es | es f g as b ces d es | es g b | c-molli | ||
As-duuri | as b c des es f g as | as b c des es fes g as | as c es | f-molli | ||
Des-duuri | des es f ges as b c des | des es f ges as bes c des | des f as | b-molli | ||
Ges-duuri | ges as b ces des es f ges | ges as b ces des eses f ges | ges b des | es-molli | ||
Ces-duuri | ces des es fes ges as b ces | ces des es fes ges ases b ces | ces es ges | as-molli |