Eeva-Liisa Manner
Eeva-Liisa Manner (5. joulukuuta 1921 Helsinki – 7. heinäkuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja suomentaja.[1] Hän käytti toisinaan salanimeä Anna September.
| Eeva-Liisa Manner | |
|---|---|
 Eeva-Liisa Manner vuonna 1963 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. joulukuuta 1921 Helsinki |
| Kuollut | 7. heinäkuuta 1995 (73 vuotta) Tampere |
| Ammatti | kirjailija, runoilija, suomentaja |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Anna September |
| Äidinkieli | suomi |
| Kirjallinen suuntaus | modernismi |
| Esikoisteos | Mustaa ja punaista (1944) |
| Pääteokset | Tämä matka (1956) |
| Palkinnot | |
|
Aleksis Kiven palkinto (1961) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä ja ura
muokkaaManner varttui Viipurissa uskonnollisten isovanhempiensa hoidossa. Mannerin äiti Elsi Kukkonen kuoli hänen syntymänsä jälkeen. Isänsä Leo J. Mannerin Manner tapasi vasta aikuisena. Hänellä oli savolaisia, hämäläisiä ja suomenruotsalaisia sukujuuria, mutta hän koki itsensä viipurilaiseksi. Sodan vuoksi Manner joutui kuitenkin evakoitumaan Helsinkiin.[1]
Koulunkäynti oli Mannerille vaikeaa, eikä hän myöhemminkään iltaopiskelijana saanut lukiota suoritetuksi. Hän aloitti opinnot myös Taideteollisuuskoulussa, sillä hän tunsi alaan voimakasta vetoa, mutta työn ja iltakoulun vuoksi hän jätti opinnot. Myöhemmin hän otti kantaa kirjojensa kansisuunnitelmiin.[2]
Mannerin ensimmäinen runokokoelma Mustaa ja punaista ilmestyi jatkosodan aikana vuonna 1944. Runoissa heijastuivat sodan kokemukset ja Viipurin menetys.[1] Kokoelmasta on olemassa varhainen käsikirjoitusversio, jossa on Mannerin hahmottelema kansi ja hänen suunnittelemansa kirjan nimi Varjojen taistelu. Käsikirjoituksesta karsittiin julkaistaessa 33 runoa, mutta julkaistussa teoksessa on seitsemän runoa, joita ei ole käsikirjoituksessa. Marja-Leena Tuurna esittää ajatuksen, että kustannustoimittajan lisäksi tai sijasta kokoelmaan on voinut olla vaikuttamassa Mannerin isä Leo Manner, joka työskenteli kustannustoimittajana toisessa kustannusyhtiössä. Käsikirjoituksessa on myös runosuomennoksia.[2]
Vuonna 1949 ilmestyi Mannerin toinen kokoelma Kuin tuuli tai pilvi. 1950-luvulla Manner muutti Orivedelle vaatimattomiin oloihin. Siellä syntyi kolmas runokokoelma ja läpimurtoteos Tämä matka (1956), jota on pidetty Suomen sodanjälkeisen modernismin uranuurtajana. Vuonna 1957 ilmestyi proosakokoelma Kävelymusiikkia pienille virtahevoille. Kirjallisen läpimurron myötä Manner muutti Tampereelle, josta muodostui hänen pysyvä asuinpaikkansa. Kesäisin hän kirjoitti myös Kangasalla ja Ruovedellä. 1960-luvun puolivälistä lähtien hän vietti aikaa myös Espanjan Andalusiassa lähellä Málagaa.[1]
1940-luvun lopulla Manner aloitti kriitikkona Taiteen maailma -lehdessä. Hän kirjoitti kritiikkejä myös tamperelaisiin Kansan Lehteen (1956–1962) ja Aamulehteen (1962–1990). Manner myös suomensi kirjallisuutta; nuorempana viihdekirjallisuutta, myöhemmin muun muassa Georg Büchneriä, Yasunari Kawabataa, Hermann Hesseä, Václav Havelia, Konstantínos Kaváfista, Tomas Tranströmeriä, Oscar Parlandia ja William Shakespearen näytelmiä. Hän käänsi myös useita radiokuunnelmia ja näytelmiä teattereille.[1]
Manner kuoli pitkään sairastamaansa syöpään Hatanpään sairaalassa 73 vuoden iässä heinäkuussa 1995.[3] Hänet on haudattu Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle.[4] Kuvanveistäjä Mauno Kiviojan tekemä Mannerin pronssinen muistolaatta sijaitsee Tampereella Ojakatu 1:ssä, missä Manner asui vuodesta 1963 kuolemaansa saakka.[5] Vuonna 2015 Mannerin mukaan nimettiin aukio Tampereella Ojakadun ja Rongankadun risteyksessä.[6]
Suomen Kirjailijaliitto on vuodesta 1997 alkaen jakanut Eeva-Liisa Manner -runopalkintoa tunnustuksena ansioituneille runoilijoille. Helena Sinervo on kirjoittanut Mannerin elämän pohjalta romaanin Runoilijan talossa, joka sai Finlandia-palkinnon vuonna 2004. Vuonna 2005 perustettiin Eeva-Liisa Manner -seura.[7]
Teokset
muokkaaRunokokoelmat
muokkaa- Mustaa ja punaista (1944)
- Kuin tuuli tai pilvi (1949)
- Tämä matka (1956)
- Orfiset laulut (1960)
- Niin vaihtuivat vuoden ajat (1964)
- Kirjoitettu kivi (1966)
- Fahrenheit 121 (1968)
- Jos suru savuaisi. Elokuun runot ja muitakin. (1968) (1980)
- Paetkaa purret kevein purjein (1971)
- Kuolleet vedet (1977)
- Kamala kissa ja Katinperän lorut (1985)
- Hevonen minun veljeni. Hevosrunot 1956–1976. (1988)
- Kirkas, hämärä, kirkas: Kootut runot. (Toimittanut Tuula Hökkä) Tammi, 1999. ISBN 951-31-1291-8
Proosa
muokkaa- Tyttö taivaan laiturilla (1951), pienoisromaani
- Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957), novellikokoelma
- Oliko murhaaja enkeli? (1963, salanimellä Anna September), salapoliisiromaaniparodia
- Varokaa voittajat (1972, tekijän uudistama laitos 1976), romaani
- Kävelymusiikkia: Proosateokset. (Toimittanut Tuula Hökkä) Tammi, 2003. ISBN 951-31-2629-3
Näytelmiä ja kuunnelmia
muokkaa- Eros ja Psykhe (1959), runonäytelmä
- Uuden vuoden yö (1964–1965)
- Toukokuun lumi (1966)
- Poltettu oranssi – Balladi sanan ja veren ansoista (1968)
- Varjoon jäänyt unien lähde (1969)
- Vuorilla sataa aina (1970), kuunnelma
- Sonaatti (preparoidulle pianolle) (1971)
- Tulva (1977), kuunnelma
- Kauhukakara ja Superkissa. Kissaleikki. (1982)
- Vuorilla sataa. Näytelmät ja kuunnelmat. Toimittanut Tuula Hökkä. Studio Arkki, 2021. ISBN 978-952-94-4794-7.
Muuta tuotantoa
muokkaa- Ikäviä kirjailijoita (1994) – valikoima kirjallisuusesseitä ja -arvosteluja vuosilta 1957–1987, toim. Tuula Hökkä.
- Kirjoittamisen aika: Eeva-Liisa Mannerin kirjeitä 1963–1969. (Toimittanut ja selityksin varustanut Tuula Hökkä) Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3023-1
- Silmäyksiä: Eeva-Liisa Mannerin kirjoituksia elokuvista, mediasta ja maailmanmenosta 1968–1987. (Toimittanut Tuula Hökkä) Helsinki: Eeva-Liisa Manner -seura, 2015. ISBN 978-952-93-5302-6
Palkinnot ja tunnustukset
muokkaa- Kirjallisuuden valtionpalkinto 1952, 1957, 1960, 1961, 1965, 1967, 1978[8]
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1956, 1959, 1960, 1964, 1968, 1971, 1976, 1982 ja 1987
- Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinto 1957 ja 1960[8]
- Aleksis Kiven palkinto 1961[8]
- Mikael Agricola -palkinto 1964, Oscar Parlandin romaanin Härän vuodet (Tjurens år) suomennoksesta[8]
- Pro Finlandia 1967[8]
- Väinö Linnan palkinto 1967[8]
- Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1968[8]
- Sokeain kuunnelmapalkinto 1969[8]
- Hämeen läänin taidepalkinto 1972[8]
- Kiitos kirjasta -mitali 1973[8]
- Kääntäjien valtionpalkinto 1975[8]
- Ida Aalberg -mitali 1979[9]
- Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1992[8]
- Tampereen kaupungin kääntäjäpalkinto 1987[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Hökkä, Tuula: ”Manner, Eeva-Liisa (1921–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 486–489. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.2.2015).
- ↑ a b Marja-Leena Tuurna: "Sisälle sataa nietos lunta". Parnasso, 2/2018, s. 44–46. Otavamedia.
- ↑ Liukkonen, Tero: Muistot: Eeva-Liisa Manner HS.fi. 7.7.1995. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Elämää kuolleitten kaupungissa Tampereen suerakunnat. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Eeva-Liisa Mannerin muistolaatta 2005 Tampereen kaupunki. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Torkkola, Sinikka: Ystävät kohtasivat Eeva-Liisa Mannerin aukiolla Vasen Kaista. 6.8.2015. Viitattu 12.8.2022.
- ↑ Eeva-Liisa Manner -seura Nimikot.fi. Viitattu 31.12.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Manner, Eeva-Liisa Kirjasampo.fi. Viitattu 30.12.2015.
- ↑ Palkitut – Ida Aalberg -säätiö ida-aalberg-saatio.fi. Viitattu 22.7.2022.
Kirjallisuutta
muokkaa- Hökkä, Tuula: Eeva-Liisa Mannerin kirjailijantyön ja tutkimuksen bibliografia 1990. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja, 3) Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISSN 0784-3410 ISBN 951-45-5843-X
- Hökkä, Tuula (toim.): Suspiros, sospiri: Tutkielmia ja esseitä Eeva-Liisa Mannerin tuotannosta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja, 5) Helsinki: Helsingin yliopisto, 1995. ISSN 0784-3410 ISBN 951-45-6957-1
- Itkonen, Matti: Zenit – ulkoisesta sisäiseen: Askeleet fenomenologiseen aikaan ja sen tajunnallistumismoduksiin Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. (Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Sufi-tutkimuksia, 11) Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti, 1994. ISSN 1236-0023 ISBN 951-96984-0-X
- Kaunonen, Leena: Veden läpi hohtava kirjain: Martin Heideggerin fenomenologinen logos ja olemassaolon kysymysten uudelleen asettaminen Eeva-Liisa Mannerin Fahrenheit 121:ssa. Teoksessa: Heidegger, toim. Jussi Backman & Miika Luoto. Tampere: (23°45), Eurooppalaisen filosofian seura, 2006. ISBN 952-5503-19-4
- Tontti, Jarkko: ”Kuolemasta ja syntymästä eli mannermaista filosofiaa”, Mistä meille metsä, niitty, lähde: Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista. (Toimittaneet Tuula Hökkä ja Jarkko Tontti) Helsinki: Ntamo, 2008. ISBN 978-952-215-034-9 Teoksen verkkoversio.
- Tuurna, Marja-Leena: Eeva-Liisa Manner: matka yli vaihtelevien äärten. Helsinki: Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-3261-4
Aiheesta muualla
muokkaa- Eeva-Liisa Manner – modernismin uranuurtaja. Ylen Elävä arkisto.
- Eeva-Liisa Mannerin haastattelu. Ylen elävä arkisto.
- Manner, Eeva-Liisa hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)