Emma Forsayth
Emma Forsayth, syntyjään Emma Coe, (26. syyskuuta 1850 Apia – 1913 Monaco) oli laajan kauppaimperiumin johtaja Melanesiassa 1800-luvun lopulla.[1]
1880-luvulla vain muutama valkoihoinen kävi kauppaa Melanesiassa. Eurooppalaiset alkoivat kuitenkin perustaa sinne plantaaseja ja värvätä niissä tarvittavaa työvoimaa ja orjia. Emma Forsaythin isä oli amerikkalainen merimies Jonas Coe, joka karkasi laivasta vuonna 1838 jäädäkseen Samoaan. Paikallisten naisten kanssa tekemistään lapsista isä huolehti tarkasti, ja esimerkiksi Emma lähetettiin kouluun San Franciscoon. Sieltä palattuaan Emma meni 19-vuotiaana naimisiin nuoren skotin James Forsaythin kanssa.[1]
Emma Forsayth työskenteli aluksi Samoalla saksalaisen Godeffroyn kauppayrityksen palveluksessa, mutta vuonna 1880 hän perusti oman kauppayrityksen, joka toimi samalla tavalla kuin Godeffroy. Tarkoituksena oli ostaa viljavaa maata ja perustaa plantaaseja kookospähkinöiden, puuvillan, kaakaon ja hirssin tuottamiseksi. Vuonna 1884 koko Samoan saaristo joutui Saksan keisarikunnan haltuun nimellä Saksan Uusi-Guinea, mutta Forsayth säilytti omistuksensa Yhdysvaltojen kansalaisuutensa ansiosta. Lopulta hän meni naimisiin saksalaisen upseerin Karl Paul Kolben kanssa säilyttääkseen toimintavapautensa ja omaisuutensa. Vuonna 1909 hän myi yrityksensä eräälle saksalaiselle ostajalle kolmen ja puolen miljoonan Saksan markan hinnasta.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Christina Kräzig: Etelämeren kuningatar. Geo-lehti, 2014, nro 3, s. 72–77. Sanoma. 1797-3600 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2014.