Enontekiön Lappi

Enontekiön Lappi (EnL, lat. Lapponia enontekiensis) on Suomen toiseksi pohjoisin luonnontieteellinen maakunta ja eliömaakunta Enontekiön kunnan alueella. Enontekiön Lappi kuuluu pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen ja alueen pohjoisosassa sijaitsee Kölivuoristoon kuuluva Käsivarren Yliperä, missä sijaitsevat Suomen kaikki yli tuhannen metrin korkeuteen yltävät vuoret. Maakunnan rajanaapureita ovat Kittilän Lappi (KiL) ja Inarin Lappi (InL) Suomessa, Torne lappmark (TL) Ruotsissa ja Troms (Tr) sekä Vest-Finnmark (VFi) Norjassa.

Enontekiön Lappi

Eliöstö

Linnusto

Alueen pohjoispuolella oli 1996 mennessä tavattu 148 lintulajia, joista 97 on pesiviä. Enontekiön Hetassa tavatuista linnuista harvinaisimpia ovat mehiläissyöjä, isokihu, pikkutuulihaukka ja ruostesiipirastas.

Kasvillisuus ja kasvisto

Enontekiön Lapissa kasvillisuus muuttuu suuresti etelä-pohjoissuunnassa. Alue sijaitsee havupuiden pohjoisella kasvurajalla. Kuusimetsiä on aivan Enontekiön eteläosassa ja männyn pohjoisraja kulkee kunnan puolessavälissä. Tunturikoivu muodostaa metsänrajan noin 600 metrin korkeudella. Käsivarren pohjoisosan kasvillisuutta monipuolistavat kaledonisten kivikerrostumien dolomiitti ja ultraemäksiset syväkivet.

Putkilokasvit

Jääleinikki.

Enontekiön Lapin Lätäsenon pohjoispuolisesta osasta on 2000-luvun alkuun mennessä löydetty 678 putkilokasvitaksonia, joista suurin osa on alueella alkuperäisiä. Niistä 40 ei esiinny muualla Suomessa (risteymiä ja pikkulajeja lukuun ottamatta):

Ranunculus sulphureus – rikkileinikki (EN) Ranunculus glacialis – jääleinikki (NT) Arenaria norvegica – norjanarho (VU) Minuartia rubella – rusonätä (VU) Minuartia stricta – tunturinätä (VU) Cerastium nigrescens var. laxum – napahärkki (NT) Silene wahlbergella – pahta-ailakki (NT) Koenigia islandica – kurjentatar (NT) Armeria maritima ssp. sibirica – tunturilaukkaneilikka (EN) Viola rupestris ssp. relicta – pahtahietaorvokki (EN) Draba alpina – kultakynsimö (EN) Draba nivalis – lumikynsimö (NT) Draba fladnizensis – tunturikynsimö (VU) Draba lactea – lapinkynsimö (VU) Salix arbuscula – kääpiöpaju (EN) Cassiope tetragona – liekovarpio (LC) Saxifraga foliolosa – iturikko (LC) Oxytropis lapponica – tunturikeulankärki (CR) Gentianella tenella – hentokatkero (EN)

Veronica alpina ssp. pumila – sopulintunturitädyke (VU) Veronica fruticans – varputädyke (NT) Euphrasia salisburgensis – otasilmäruoho (EN) Pedicularis hirsuta – karvakuusio (NT) Campanula uniflora – kiirunankello (VU) Campanula rotundifolia ssp. groenlandica – tunturikissankello (LC) Erigeron borealis – sopulinkallioinen (VU) Erigeron uniflorus ssp. eriocephalus – villatunturikallioinen (NT) Erigeron humilis – tummakallioinen (NT) Antennaria villifera – isokissankäpälä (EN) Antennaria porsildii – kaljukissankäpälä (EN) Chamorchis alpina – tunturiorho (EN) Kobresia myosuroides – tunturisarake (CR) Carex fuliginosa ssp. misandra – nokisara (NT) Carex atrofusca – sysisara (NT) Festuca vivipara – itunata (LC) Phippsia algida – tunturihilpi (NT) Trisetum subalpestre – lapinkaura (NT) Deschampsia alpina – tunturilauha (LC)

Lähes kaikki näistä lajeista ovat uhanalaisia tai lähes uhanalaisia.

Edellä mainittujen kasvilajien lisäksi pikkulehdokin (CR) (Platanthera obtusata ssp. oligantha) ainoa kasvupaikka Suomessa on löydetty Enontekiön alueelta Kilpisjärveltä.

Sammalet

Useat Suomen sammallajeista esiintyvät ainoastaan Enontekiön Lapissa, esimerkiksi: kiirunansammal (Oedipodium griffithianum), piekananpaasisammal (Schistidium poeltii), alppilapiosammal (Tortula systylia), napalovisammal (Lophozia polaris) ja pärskesammal (Eremonotus myriocarpus). Vuonna 2009 Kilpisjärveltä löytyi turjanlovisammal (Lophozia murmanica) uutena lajina Suomessa.