Ensio Siilasvuo

suomalainen kenraali

Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo (vuoteen 1936 Strömberg, 1. tammikuuta 1922 Helsinki10. tammikuuta 2003 Kauniainen) oli suomalainen kenraali ja sotainvalidi. Hän toimi rauhanturvaajana muun muassa Lähi-idässä.

Ensio Siilasvuo
Henkilötiedot
Muut nimet Pehr Hjalmar Ensio Siilasvuo
Syntynyt1. tammikuuta 1922
Helsinki
Kuollut10. tammikuuta 2003 (81 vuotta)
Kauniainen
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi
Palvelusvuodet 19391979
Komentajuudet JR11 esikuntap. Lapin sota YK-komppania 2:n päällikkö Suezilla 1957
Suomen YK-pataljoona 2 Kyproksella 19641965
UNTSO 19701976
YK:n UNEF II 19731975
YK:n Lähi-idän joukkojen pääkoordinaattori 19751979
Taistelut ja sodat talvisota, jatkosota Kiestingin ja Uhtuan suunnilla sekä Kannaksella, Lapin sota Tornion maihinnousu
Sotilasarvo kenraali
Kunniamerkit Suomen Leijonan suurr.
Vapaudenristi III miekkojen kera.
Vapaudenristi IV tammenlehvien kera

Siilasvuo valmistui luutnantiksi Kadettikoulusta jalkaväkilinjalta juuri ennen jatkosotaa 1941, Sotakorkeakoulusta 1952 sekä valtakunnalliselta maanpuolustuskurssilta 1965. Hän haavoittui kahdesti jatkosodan aikana. Sodan jälkeen hän toimi JR 1:ssä kouluttajana ja komppanianpäällikkönä vuosina 1945–1950. Sotakorkeakoulun jälkeen hän toimi toimistoupseerina Oulun sotilaspiirin esikunnassa vuosina 1953–1955. Rovaniemen sotilaspiirin esikunnan toimistopäällikkönä hän oli vuosina 1956–1957.

Vuonna 1957 Siilasvuo sijoitettiin suomalaisen YK-komppanian päälliköksi Suezille. Pohjanmaan jääkäripataljoonan pataljoonaupseerina hän toimi vuonna 1958. YK:n sotilastarkkailijana Libanonissa hän työskenteli myöhemmin vuonna 1958. Hänet sijoitettiin sotilasasiamieheksi Varsovaan vuosiksi 1959–1961. 3. divisioonan esikunnassa Kouvolassa hän palveli osastopäällikkönä vuosina 1962–1964. Suomalaisen YK-pataljoonan komentajana Kyproksella hän oli vuosina 1964–1965. Tämän jälkeen hän opetti Sotakorkeakoulussa vuosina 1965–1967.

Jerusalemissa YK:n Lähi-idän aselevon tarkkailujärjestö UNTSO:n apulaiskomentajana Siilasvuo oli vuosina 1967–1970 sekä komentajana vuosina 1970–1973. Lähi-idän UNEF II valvontajoukkojen komentajana hän toimi vuosina 1973–1975. Vuosina 1975–1979 hän toimi YK:n Lähi-idän rauhanturvaamistoiminnan pääkoordinaattorina. Tämän jälkeen hän jäi eläkkeelle. Vuoden 1982 presidentinvaaleissa Siilasvuo oli sitoutumattoman Koivistoa kannattavan listan kautta valitsijamiehenä[1].

6. lokakuuta 1998 Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari ylensi hänet täyden kenraalin arvoon. Samana päivänä 25 vuotta aiemmin oli alkanut jom kippur -sota, jonka jälkiselvittelyissä hänellä oli ollut historiallinen osuus saatuaan sotivat osapuolet eli Egypti ja Israel neuvottelemaan keskenään.[2] Siilasvuo kuoli 10. tammikuuta 2003 Kaunialan sotavammasairaalassa. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle sankarihauta-alueen läheisyyteen isänsä kenraali Hjalmar Siilasvuon viereen.

Ylennykset: Vänrikki 1941, luutnantti 1941, kapteeni 1944, majuri 1955, everstiluutnantti 1962, eversti 1967, kenraalimajuri 1969, kenraaliluutnantti 1973, kenraali 1998.

Lähteet

muokkaa
  1. Vaalimainos: Itsenäisesti ajatteleva valitsija. Helsingin Sanomat, 16.1.1982, s. 30. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.11.2021.
  2. Rauhan kenraali - Ensio Siilasvuon sotilasdiplomatia lähi-idässä on antanut hänelle korvaamattomuuden maineen. Helsingin Sanomat, 11.12.1977, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.5.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 1