Esineiden internetillä (engl. Internet of Things, lyh. IoT) tarkoitetaan järjestelmiä, jotka perustuvat teknisten laitteiden suorittamaan automaattiseen tiedonsiirtoon sekä kyseisten laitteiden etäseurantaan ja -ohjaukseen internet-verkon kautta[1]. Teollisen internetin tuottama lisäarvo perustuu sen avulla kerättyyn ja tuotettuun tietoon. Oikeanlaisten prosessien avulla Teollisen internetin tuottama tieto saadaan jalostettua helposti hyödynnettävään muotoon, ja tietoverkon avulla automaattinen, reaaliaikainen analytiikka järjestämään valtavaa tietomassaa käyttökelpoisiksi tunnusluvuiksi ja tilannekatsauksiksi.

Esineiden internetiä kuvaava piirros

Historia

muokkaa

IoT:n käsite on ollut käytössä ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla; englanninkielistä termiä ehdotti Kevin Ashton vuonna 1999[2].

Suomessa avattiin vuonna 2016 esineiden internetiä varten suunniteltu langaton Sigfox-verkko, joka soveltuu pienten datamäärien välittämiseen esimerkiksi palovaroittimien, murtohälyttimien, vesivuotovahtien ja lämpömittareiden sensoreista sekä paikannuslaitteista[3].

Määritelmä

muokkaa

Gartnerin määritelmän mukaan teollisessa internetissä on kyse fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan muun muassa ennakoida ja automatisoida työvaiheita[4].

Verkottuneita laitteita voivat olla esimerkiksi lentokoneen moottorit, hitsauslaitteet, tuulivoimalan turbiinit tai sataman kontinkuljetusjärjestelmä. Esimerkiksi suomalainen hitsauslaitteita ja -ohjelmistoja tarjoava Kemppi hyödyntää teollista internetiä muun muassa kytkemällä hitsauslaitteet pilvipalveluun, jonne välittyy kaikki tieto hitsaustapahtumasta, kuten kohteen hitsaaja, työssä käytetyt asetukset ja lisäaineet. Ennen hitsausta hitsaajan tarvitsee vain skannata korttinsa viivakoodi, minkä jälkeen prosessista syntyvää dataa saadaan taltioitua yrityksen päätöksenteon tueksi tulevaisuuteen[1].

Tiedon teollinen internet start-up-liiketoimintayksikön entinen johtaja Taneli Tikka selitti kesällä 2015 ilmiötä näin: ”IOT liittyy digitalisaatioon, ja se tapahtuu monella eri tavalla.” Digitalisaatio ei tarkoita palveluiden sähköistämistä, vaan sitä, että kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi ja arvoverkosto sen ympärillä muuttuu. Näin on käynyt esimerkiksi kirjojen, musiikin, kuvien, karttojen ja matkustamisen digitalisoitumisen myötä. Television puolelta Tikka mainitsi pelkästään netissä toimivan Machinima-kanavan, jolla on 450 miljoonaa katsojaa. Kun IOT:hen liittää sanat teollisuuden internet, se tarkoittaa, että seuraavaksi digitalisaatioon siirtyy valmistava teollisuus. Jotta valmistava teollisuus pysyy elinkelpoisena, on kehitettävä jotain uutta ja innovatiivista. Tieto on jakanut teollisuuden toimintatavat kolmeen horisonttimalliin. Horisontti ykkösessä teollisuusyritykset keskittyvät ydintoimintaansa ja rakentaa uutta vanhan päälle. Horisontti kakkosessa yritykset tekevät kokonaan uusia tuotteita ja palveluita ja horisontti kolmosessa yritykset tekevät todella radikaaleja asioita. Esimerkki horisontti kolmosen toiminnasta voisi olla se, että isot nosturit korvataan pienten robottien armeijalla. [5]

Liiketoiminnalliset mahdollisuudet

muokkaa

Teollisen internetin on ennustettu tavoittavan globaalisti 1,9 biljoonan dollarin markkinat vuonna 2020. On myös ennustettu, että mikäli suomalaiset yritykset lähtevät aktiivisesti rakentamaan roolia teollisen internetin alustojen ja ekosysteemien avaintoimijoina, voidaan Suomeen saavuttaa jopa 12 miljardin euron suuruiset investointien ja 48 000 työpaikan kasvunäkymät[4].

Gartnerin mukaan vuonna 2015 noin 4,9 miljardia laitetta on liitettynä verkkoon, kun vuonna 2020 vastaava lukumäärä on jopa 25 miljardia laitetta[4]. Se tarkoittaa yli kolmea laitetta maapallon jokaista asukasta kohden. Markkinoiden arvo on arviolta 80 miljardia dollaria.[6]

Teollista internetiä voidaan hyödyntää monilla eri aloilla. Terveydenhuollossa teollisen internetin sovelluksia ovat esimerkiksi älykkäät lääkepakkaukset, terveyden etäseuranta sekä lääkärin etädiagnosointi.

Logistiikassa teollista internetiä voidaan hyödyntää jäljittäessä pakettitoimituksia, älypakkauksissa, älykuljetuksissa sekä varastojen älylogistiikassa.

Asiakaspalvelun sovelluksia ovat esimerkiksi parkkisensorit, jotka kertovat lähistöllä ajaville autoille vapaista parkkipaikoista. [7]

Kotiautomaatio esineiden internetin avulla

muokkaa

Esineiden internet (IoT) on avannut uuden aikakauden kodin automatisoinnissa, mahdollistaen laitteiden ja järjestelmien keskitetyn hallinnan ja integroinnin. Erilaiset kodin laitteet, kuten valaistus, lämmitys ja turvajärjestelmät, voidaan IoT:n avulla yhdistää verkkoon ja ohjata etänä älypuhelimella tai muulla laitteella. Tämä teknologia mahdollistaa myös laitteiden välistä kommunikointia ja toimintojen automatisoinnin, mukautuen asukkaiden tarpeisiin ja tottumuksiin. Energiatehokkuus on keskeinen etu, ja älykkäät termostaatit sekä valaisimet voivat automatisoida energiankulutusta, mikä voi johtaa merkittäviin energiansäästöihin. Turvallisuus on toinen tärkeä alue, jossa IoT-teknologia voi tuoda lisäarvoa, sillä älykkäät turvajärjestelmät, kuten valvontakamerat, palovaroittimet ja murtohälyttimet, voivat lähettää reaaliaikaisia hälytyksiä ja mahdollistaa kodin valvonnan etänä. Näiden ominaisuuksien ja IoT-teknologian jatkuva kehitys tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia parantaa asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja turvallisuutta kotiautomaation avulla.[8]

Raakadata ja ennakoiva analytiikka

muokkaa

Raakadatalla tarkoitetaan esineiden internetistä, teollisesta internetistä tai tavaroiden internetistä saatua analysoimatonta tietoa. Raaka-datan analysoinnin kautta yrityksellä on mahdollisuus reaaliaikaiseen analytiikan ja sen avulla poikkeamien ennakointiin ennen esimerkiksi taloudellisen vahingon syntymistä[1].

Monet verkkokaupat ovat jo pystyneet tehostamaan liiketoimintaansa hyödyntämällä raakadataa niin sanotulla ennakoivan analytiikan menetelmällä. Esimerkiksi matkailubisneksessä palveluiden hinnoittelu on ennakoivan analytiikan menetelmin optimoitu jo pitkään niin, että niistä saadaan korkein mahdollinen hinta, jolla kapasiteetti myydään loppuun.

Ennakoivan analytiikan suurin hyöty saavutetaan automaation kautta. Kun datan käsittely on täysin automatisoitua, reaaliaikaista, turvallista ja eheää, päätelmät liiketoiminnan tueksi saadaan ennakoiden. Ennakoivan analytiikan menetelmiä hyödyntämällä yrityksen liiketoiminnan prosesseja pystytään tehostamaan ja sitä kautta yritys pystyy myös optimoimaan investointeja oikean suuntaisesti.

Esineiden internetiin liittyviä ohjelmistoja

muokkaa

Microsoftin ja BMW Groupin Open Manufacturing Platform.[9]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Yritysjohdon opas IoT: ja teollisen internetin hyödyntämiseen Quva Oy & Elisa Oyj. Arkistoitu 26.8.2015. Viitattu 15.6.2015.
  2. That 'Internet of Things' Thing RFID Journal, Kevin Ashton. Viitattu 18.6.2014.
  3. Ari Saarelainen: Suomen ensimmäinen esineiden internetin operaattori aloittaa. Tivi 1.9.2016. https://www.tivi.fi/uutiset/suomen-ensimmainen-esineiden-internetin-operaattori-aloittaa/880caf9e-1c2e-3120-b8ec-c17190ce2a5f
  4. a b c Etävalvonnan ja -ohjauksen (OT) näkymät Suomessa Sanna Korhonen, Silja Zetterman & Julius Partanen, Marketvisio. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 15.6.2015.
  5. Internet of Things on jättimahdollisuus Suomi Nousuun!. Turvallisuus & Riskienhallinta, 2015, nro 3/2015, s. 15.
  6. Toptal - Home Smart Home: Kieltäytyminen tavaroiden internetistä
  7. Teollinen internet tuo mahdollisuuksia, joita voit hyödyntää nyt heti eCraft. Viitattu 27.4.2017. (englanti)
  8. Riki Länsilahti: Älykkään Kotiautomaation Mahdollisuudet 28.10.2023. Kotimaatti.fi. Viitattu 28.10.2023.
  9. https://news.microsoft.com/2019/04/02/microsoft-and-the-bmw-group-launch-the-open-manufacturing-platform/

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 36