Esiopetus Suomessa
| Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - varhaiskasvatus |
| - esikoulu |
| Perusaste |
| - peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - lukio |
| - ammattikoulutus |
| - ammatillinen aikuiskoulutus |
| - kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - ammattikorkeakoulu |
| - yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - kansakoulu |
| - oppikoulu |
| - opistoaste |
| - kouluaste |
Esiopetus on maksutonta opetusta, jota annetaan tavallisimmin lukuvuoden ajan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna eli sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi vuotta. Vuodesta 2015 alkaen esiopetukseen osallistuminen on ollut velvoittavaa, eli kaikkien Suomessa asuvien esiopetusikäisten lasten on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta, mutta kuuluu perusopetuksen lainsäädännön piiriin. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla esiopetus voi kestää kaksi vuotta ja alkaa 5-vuotiaana.[1][2]
Maksuttomaan esiopetukseen kuuluvat myös maksuttomat oppimateriaalit ja välineet, lounas esiopetuspäivinä, oppilashuolto sekä tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja apuvälineet. Tietyin edellytyksin lapsi voi saada maksuttoman kuljetuksen esiopetukseen.[1]
Tavoitteet
muokkaa
Esiopetus on tavoitteellista, pedagogista toimintaa. Samoin kuin perusopetuksen, esiopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Erityisenä tavoitteena esiopetuksessa on lisäksi edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa. Leikki on sekä tärkeä osa esiopetusta että keskeinen opetusmenetelmä. Myös oppimisympäristöihin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta ne tukevat esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Esiopetusta säätelevät perusopetuslaki, varhaiskasvatuslaki sekä Opetushallituksen julkaisema Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet -asiakirja, jonka mukaan kunnissa laaditaan paikalliset esiopetuksen opetussuunnitelmat.[3][4][1][5]
Järjestäminen
muokkaaEsiopetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat. Kunta voi järjestää esiopetuksen itse esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tai hankkia esiopetuksen ostopalveluna joltakin palveluntuottajalta. Myös muut tahot, kuten yksityiset koulut, voivat saada luvan järjestää esiopetusta.[6]
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi, mutta opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli[4].
Esiopetuksen opettajalla tulee olla joko luokanopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan (ent. lastentarhanopettaja) tutkinto tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyvät lain vaatimat, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen valmiuksia antavat opinnot[7].
Laajuus ja sisältö
muokkaaEsiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia. Yhtenä päivänä lapsella voi olla enintään viisi tuntia esiopetusta.[6] Lisäksi lapsi voi osallistua esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen[8].
Esiopetus on eheytettyä opetusta, jossa opetus ei jakaudu oppiaineisiin, vaan rakentuu erilaisista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien tavoitteet muodostuvat lasten mielenkiinnonkohteiden ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden perusteella. Opetussuunnitelmaperusteissa on määritelty myös kuusi niin sanottua laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta, jotka tulee ottaa huomioon kaikessa esiopetuksen järjestämisessä ja toiminnassa.[5]
Oppimiskokonaisuudet esiopetuksessa
muokkaa- Ilmaisun monet muodot: musiikki, käsityöt, kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu, suullinen ja kehollinen ilmaisu
- Kielen rikas maailma: äidinkieli: kuunteleminen ja puhuminen, kirjoitettuun kieleen tutustuminen, lukutaidon kehittymisen tukeminen, kirjallisuus, kynän ja näppäimistön käyttö
- Minä ja meidän yhteisömme: historia, yhteiskuntatieto, eettinen kasvatus, katsomuskasvatus
- Tutkin ja toimin ympäristössäni: matemaattiset taidot, ympäristötieto ja -kasvatus, teknologiaan tutustuminen
- Kasvan ja kehityn: liikunta, ruokaan liittyvä osaaminen, kohtuullinen kuluttaminen, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus[5]
Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet esiopetuksessa
muokkaa- Ajattelu ja oppiminen
- Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- Monilukutaito
- Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- Osallistuminen ja vaikuttaminen[5]
Arviointi
muokkaaArvioinnin tarkoituksena esiopetuksessa on antaa tietoa esiopetuksen suunnittelemista ja kehittämistä varten sekä tukea kunkin lapsen hyvinvointia ja oppimista. Arvioinnin keskiössä on opettajan tekemä havainnointi ja lapsen omat kokemukset. Esiopetuksessa kehitetään lapsen itsearvioinnin edellytyksiä, ja arviointiin osallistuvat opettajien ja lapsen lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö ja lapsen huoltajat. Arviointia dokumentoidaan, ja arvioinnin perusteella opettaja kehittää opetusta, oppimisympäristöjä ja lasten tarvitsemaa tukea.[5]
Esiopetusvuoden päätteeksi voidaan antaa esiopetuksen osallistumistodistus, ja se annetaan aina huoltajan pyytäessä. Todistuksessa voi olla yleiskuvaus toteutuneesta opetuksesta, mutta se ei sisällä lapsen persoonaan tai oppimiseen liittyviä kuvauksia.[5]
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu
muokkaaOpetus- ja kulttuuriministeriö toteutti elokuun 2021 ja toukokuun 2024 välillä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun, jonka tavoitteena oli vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua, selvittää jatkumoja eri koulutusasteiden välillä sekä saada tietoa perheiden valinnoista ja kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista. Kokeiluun osallistui noin 10 000 lasta 105:stä Suomen kunnasta. Suurista kunnista mukana olivat muun muassa Helsinki, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Kaikki kunnan esiopetusta tarjoavat yksiköt eivät välttämättä olleet mukana kokeilussa.[9][10]
Kokeiluun osallistuminen oli vapaaehtoista ja maksutonta, ja siihen osallistuvat lapset aloittivat esiopetuksen kaksi vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Kokeilua varten laadittiin erilliset opetussuunnitelman perusteet.[9]
Keväällä 2023 julkaistu väliraportti kaksivuotisesta esiopetuksen kokeilusta kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että lapsen tausta vaikuttaa hänen valmiuksiinsa jo 5-vuotiaana. Tämä todettiin kokeilun alkumittauksessa. Lisäksi todettiin, että kokeilun aikana nuoremmat varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset kärsivät osin pätevien opettajien puutteesta, koska päteviä opettajia siirrettiin kokeilun vuoksi nuorempien lasten ryhmistä esiopetusryhmiin.[11]
Esiopetuksen historiaa
muokkaaSuomalaisen esiopetuksen edeltäjinä pidetään 1840-luvulla perustettuja pikkulasten kouluja ja myöhempiä välitysluokkia silloisten lastentarhojen sekä koulujen välillä. Varsinainen keskustelu esiopetuksesta alkoi 1920-luvulla ja lisääntyi entisestään parikymmentä vuotta myöhemmin. Sittemmin 1960-luvulla, kun Suomessa aloitettiin niin kutsutun peruskoulu-uudistuksen suunnittelu, alettiin puhua myös esikoulun tarpeellisuudesta peruskoulun aloittavien oppilaiden välisten erojen tasaajana, ja vuosikymmenen lopulla toteutettiin myös esikoulukokeilu. Esiopetusta ei kuitenkaan saatu taloudellisista ja poliittisista syistä vielä tuolloin kaikkien ulottuville. Lopulta vuonna 2001 astui voimaan säädös, jonka mukaan kunnan on järjestettävä maksutonta esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Tuolloin esiopetus oli lapsille vapaaehtoista.[12][13]
1980-luvulla julkaistiin esiopetusta koskevia suunnitelmia ja oppaita. 1990-luvulla julkaistiin asiakirjoja, jotka velvoittivat koulujen yhteydessä toteutettavan esiopetuksen järjestäjiä. Päiväkodeissa toimittiin edelleen itselaadittujen suunnitelmien pohjalta.[13] Ensimmäinen kaikkea esiopetusta Suomessa ohjaava asiakirja julkaistiin vuonna 2000, ja se tuli velvoittavaksi kaksi vuotta myöhemmin[14].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Mitä on esiopetus? Opetushallitus. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Esiopetuksesta velvoittavaa 1.8. alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö. 28.5.2015. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Esiopetuksen tavoitteet Opetushallitus. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b Perusopetuslaki 1 luku 1 ja 2 a §, 4 luku 10 § finlex.fi. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b c d e f Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s. 16–19, 23–24, 30–38 Opetushallitus. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b Esiopetuksen järjestäminen Opetushallitus. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Opettajien kelpoisuusvaatimukset Helsingin yliopisto. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ Korkeakivi, Riitta: Aluehallintovirasto kovistelee kuntia... OAJ. 14.6.2019. Viitattu 5.12.2020.
- ↑ a b Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuvat kunnat ja verrokkikunnat Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Sarvimäki, Matti ym.: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Väliraportti Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.12.2024.
- ↑ Niikko, Anneli: Esiopetuksen pitkä taival Joensuu University Press. 2001, s. 7–10, 12. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ a b Niikko, Anneli: Esiopetuksen pitkä taival Joensuu University Press. 2001, s. 17, 70, 74–76. Viitattu 6.12.2020.
- ↑ Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000, s. 3 Opetushallitus. Viitattu 10.4.2022.