Eteläesplanadi

Eteläesplanadi (ruots. Södra Esplanaden) on noin puolen kilometrin pituinen katu Kaartinkaupungin kaupunginosassa Helsingin keskustassa. Se ulottuu Kauppatorin länsilaidalta Esplanadin puiston eteläreunaa pitkin Erottajalle. Liikenne kulkee kuitenkin yksisuuntaisena lännestä itään. Päinvastaiseen suuntaan ajetaan puiston pohjoispuolella olevaa Pohjoisesplanadia pitkin.

Eteläesplanadin varrella sijaitsevat muun muassa Smolna, Wasa Aktiebankin talo, Hypoteekkiyhdistyksen talo ja Brondankulma. Nämä kaikki ovat kadun eteläpuolella. Kadun toisella puolella sijaitsevat Esplanadin puiston itäpäässä Kappeli ja länsipäässä Svenska Teaternin rakennus.

Ajoneuvoille on Eteläesplanadilla varattu yksi kaista ja pyöräliikenteelle toinen. Pyöräväylä on kuitenkin kaksisuuntainen. Autoliikenne kulkee nupukivillä ja pyöräliikenne asfaltilla.^[1] Tyypiltään Eteläesplanadi on alueellinen kokoojakatu.^[2]

Länsipäässään Eteläesplanadi levenee kolmiomaiseksi Erottajan aukioksi, jonka laidalla Esplanadin puiston länsipäässä sijaitsee Svenska Teaternin rakennus. Eteläesplanadi päättyy aukion laidalla olevaan risteykseen, josta suoraan aukion eteläreunan suuntaisena länsilounaaseen jatkuu Bulevardi. Samasta risteyksestä johtaa Erottajankatu etelään sekä yli 5 kilometriä pitkä Mannerheimintie pohjoisluoteeseen.

Nimen alkuperä

Etelä- ja Pohjoisesplanadi ovat saaneet nimensä niiden välissä olevan Esplanadin puiston mukaan. Sana esplanadi tarkoittaa alun perin linnoituksen ympärillä olevaa avointa aluetta, mutta myös kahden kadun välissä olevaa puistovyöhykettä.^[3] Ruotsinkielisessä muodossa Esplanaden se vahvistettiin Helsinkiin suunnitellun puistovyöhykkeen nimeksi vuonna 1820. Puiston reunaa pitkin kulkevat kadut saivat vuonna 1836 erilliset nimet Södra Esplanadgatan ja Norra Esplanadgatan, joille vuonna 1909 vahvistettiin suomenkieliset vastineet Eteläinen ja Pohjoinen Esplanaadikatu.^[4] Vuonna 1965 kirjoitusasut muutettiin kielenhuollon ohjeiden mukaisesti muotoon Eteläinen ja Pohjoinen Esplanadikatu.^[4] Nykyiseen muotoonsa sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi lyhennettiin vuonna 1972.^[5]

Poikkikadut idästä länteen

Eteläranta
Unioninkatu
Fabianinkatu
Kasarmikatu (etelään)
Korkeavuorenkatu
Erottajankatu (etelään), Mannerheimintie (pohjoiseen)

Lähteet

↑ Kivinen, Lasse: Kaikki pyöräilijät eivät ole vakuuttuneita Eteläesplanadille asfaltoidun uuden pyörätien tarpeesta Helsingin Sanomat. 28.5.2023. Viitattu 29.8.2023.
↑ Alueelliset kokoojakadut; Kaupunginosat Helsingin karttapalvelu. Viitattu 29.8.2023.
↑ ”Esplanaadi”, Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom–Gotthielf), palsta 510. Otava, 1932.
↑ ^a ^b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
↑ Helsingin kadunnimet 2, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 34. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1979. ISBN 951-771-156-5

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eteläesplanadi Wikimedia Commonsissa

[1] Kivinen, Lasse: Kaikki pyöräilijät eivät ole vakuuttuneita Eteläesplanadille asfaltoidun uuden pyörätien tarpeesta Helsingin Sanomat. 28.5.2023. Viitattu 29.8.2023.

[2] Alueelliset kokoojakadut; Kaupunginosat Helsingin karttapalvelu. Viitattu 29.8.2023.

[3] ”Esplanaadi”, Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom–Gotthielf), palsta 510. Otava, 1932.

[kadunnimet-4] Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.

[5] Helsingin kadunnimet 2, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 34. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1979. ISBN 951-771-156-5

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]