Eufrasiuksen basilika

Eufrasiuksen basilika
	; Eufrasiuksen basilika.
Maailmanperintökohde
Sijainti	Poreč, Kroatia ; 45°13′43″N, 13°35′37″E
Tyyppi	kulttuurikohde
Kriteerit	ii, iii, iv
Tunnusnumero	809
Valintahistoria
Valintavuosi	1997
	; Eufrasiuksen basilika
	Infobox OK

Eufrasiuksen basilika (kroatiaksi Eufrazijeva bazilika) on roomalais-katolinen basilika Porečissa Kroatiassa. Poikkeuksellisen eheänä säilynyt rakennuskokonaisuus on esimerkki Bysantin valtakunnan varhaiskristillisestä arkkitehtuurista Välimeren alueella. Eufrasiuksen basilikan uskonnollisten rakennusten kokonaisuus liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.^[1]

Historia ja nykypäivä

Eufrasiuksen basilikan sisäänkäynti.

Rakennusten historia

Ensimmäiset kirkot nykyisen Porečin alueelle rakennettiin 300–500 -luvuilla, kun kaupunki oli nimeltään Parentium roomalaisessa Istrian provinssissa. Eufrasiuksen basilikan varhaisin osa on ajoitettu vuoteen 313.^[2]

Nykyinen kirkkorakennus rakennettiin 500-luvulla piispa Eufrasiuksen toimeksiannosta. Samassa yhteydessä kirkon ympärille rakennettiin ryhmä muita rakennuksia: atrium-rakennus, kastekappeli, suuri piispan palatsi ja pieni muistokappeli. Rakennukset koristeltiin Bysantin kultakaudelle tyypillisesti mosaiikeilla, alabasterilla, marmorilla, helmiäisellä ja stukkolla.^[2] Myöhemmin rakennuskokonaisuuteen lisättiin Kanonika-rakennus 1257, pieni sakasti 1400-luvulla, kellotorni 1500-luvulla ja kaksi pienempää kappelia 1600- ja 1800-luvuilla.^[2]

1700-luvulla rakennusryhmä oli huonossa kunnossa ja silloisen piispa Negrin toimeksiannosta kirkkorakennus restauroitiin. Vuonna 1866 romahdusvaarassa oleva atrium rakennettiin suurelta osin uudestaan. 1900-luvulla rakennuskokonaisuutta restauroitiin vuosina 1929–1939. Rakennusten tuorein laajamittainen restaurointi aloitettiin vuosina 1994–1996 ja rakennuksia on restauroitu vähitellen siitä lähtien.^[2]^[3]

Arkkitehtuuri

Basilika on nykyisin kiinteä osa Porečin historiallista keskustaa. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat kirkkorakennus, muistokappeli, narteksh-eteishalli, atrium-rakennus, kahdeksankulmion muotoinen kastekappeli ja piispan palatsi.^[2] Euphrasiuksen basilika tunnetaan erityisesti rikkaista ja suurelta osin yhtenäisinä säilyneistä mosaiikeistaan.^[4]^[5]

Katedraalin sisäänkäynti johtaa vanhan tien päälle rakennetun atrium-rakennuksen ja varhaiskristillisille kirkkorakennuksille tyypillisesti narteksh-eteishallin lävitse.^[4]^[5] Kirkkorakennuksessa on kolme käytävää. Suurta pääkäytävää reunustavat yhdeksän marmoripylvään rivistöjen erottamat sivukäytävät. Kirkkokäytävien seinillä ei ole koristemaalauksia, mutta kirkon apsis on koristeltu mosaiikeilla. Apsista reunustavat marmorista veistetyt penkit.^[5]

Kahdeksankulmainen puukattoinen kastekappeli on alun perin rakennettu ennen Euphrasiusta. Piispan palatsirakennus on vain osittain alkuperäisessä kunnossa. Kirkkorakennuksen pohjoispuolella sijaitseva yksikerroksinen rakennus on yhdistetty kirkkorakennukseen kapealla käytävällä. Rakennuksessa piispa otti vastaan sekä kirkollisia että maallisia vieraita.^[4]

Kuvagalleria

Mosaiikki basilikan sisäänkäynnin yläpuolella.
Atriumin marmoripylväiden koristelussa näkyy bysanttilainen versio korinttilaisista pylväistä.
Vanhan roomalaisen kirkon pylväitä atriumissa.
Näkymä atriumista kastekappeliin ja katedraalin tornille.
Kirkkorakennuksen keskuskäytävä, taustalla apsis.
Ciborium ja kirkon apsis.
Apsiksen mosaiikkeja. Yllä Jeesus ja kaksitoista apostolia, alla Maria ja lapsi.
Yksityiskohta apsiksen mosaiikista. Naismarttyyreja.
Lattian mosaiikkeja (300-luvulta).

Lähteet

↑ UNESCO World Heritage Centre: Episcopal Complex of the Euphrasian Basilica in the Historic Centre of Poreč whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e World Heritage List - Porec (Croatia) - No 809, s. 16–17. World Heritage Coucil, 1996. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2020). (englanniksi)
↑ Periodic Report - Second Cycle - Section II - Episcopal Complex of the Euphrasian Basilica in the Historic Centre of Poreč. World Heritage Centre, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2020). (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c The Euphrasian Basilica www.myporec.com. My Poreč. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Matejčić, Ivan: Euphrasiana - cathedral in Poreč. Novigrad: Region of Istria, 2014. ISBN 978-953-8009-00-6 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Matejčić, Ivan: Euphrasiana - cathedral in Poreč. Novigrad: Region of Istria, 2014. ISBN 978-953-8009-00-6. (englanniksi)
Poreč - Unescon jäljillä Eufrasiuksen basilikassa. (Arkistoitu – Internet Archive) Rantapallo.fi.

Unescon maailmanperintökohteet Kroatiassa

[1] UNESCO World Heritage Centre: Episcopal Complex of the Euphrasian Basilica in the Historic Centre of Poreč whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)

[:0-2] World Heritage List - Porec (Croatia) - No 809, s. 16–17. World Heritage Coucil, 1996. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2020). (englanniksi)

[3] Periodic Report - Second Cycle - Section II - Episcopal Complex of the Euphrasian Basilica in the Historic Centre of Poreč. World Heritage Centre, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.10.2020). (englanniksi)

[:1-4] The Euphrasian Basilica www.myporec.com. My Poreč. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)

[:2-5] Matejčić, Ivan: Euphrasiana - cathedral in Poreč. Novigrad: Region of Istria, 2014. ISBN 978-953-8009-00-6 (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

Eufrasiuksen basilika
Eufrasiuksen basilika.
Maailmanperintökohde
Sijainti	Poreč, Kroatia 45°13′43″N, 13°35′37″E
Tyyppi	kulttuurikohde
Kriteerit	ii, iii, iv
Tunnusnumero	809
Valintahistoria
Valintavuosi	1997
Eufrasiuksen basilika
Infobox OK