Tämä artikkeli kertoo Uzbekistanin hallintoalueesta. Venäjän keisarikunnassa oli samanniminen alue.

Ferganan alue (uzb. Farg‘ona viloyati) on hallintoalue Uzbekistanin itäosassa. Sen keskus on Ferganan kaupunki.[1] Alueen pinta-ala on 6 760 neliökilometriä[2]. Asukasmäärä oli 4 061 500 vuonna 2024[3].

Ferganan alue
Kokandin kaanin palatsi.
Kokandin kaanin palatsi.
Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla.
Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla.
Valtio Uzbekistan
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Fergana
Pinta-ala 6 760 km²
Väkiluku (2024) 4 061 500

Maantiede, ilmasto ja luonto

muokkaa

Alue sijaitsee Ferganan laakson eteläosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Namanganin ja Andižanin alueisiin, idässä ja etelässä Kirgisiaan ja lännessä Tadžikistaniin.[1] Soʻxin ja Shohimardonin eksklaavit sijaitsevat etelässä Kirgisian alueen ympäröiminä[4]. Pohjoisessa ovat Qoraqalpokin ja Yozyovonin arot ja etelässä Alaivuorten reuna-alue. Seutu on altis maanjäristyksille.[1]

Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat melko leutoja ja kesät kuumia. Keskilämpötila on tammikuussa –3,2 ja heinäkuussa 28 astetta. Vuotuinen sademäärä on lännessä 100, idässä 170 ja vuorten rinteillä jopa 270 millimetriä. Sateita saadaan etupäässä keväällä.[1][5]

Alueen luoteisrajalla virtaa Syrdarjajoki. Alaivuorilta virtaavat Isfara, So‘x, Shohimadron ja Isfayramsoy, joiden vesi käytetään maatalouden keinokasteluun.[1][5]

Suuri osa pinta-alasta on maatalouskäytössä. Pohjoisen aavikkoalueilla on heinä- ja pensaskasvillisuutta ja jokien varsilla ja vuorten rinteillä metsiä. Syrdarjan rantametsien ja Alaivuorten rinteiden eläinkuntaan kuuluvat villisika, susi, kettu, jänis, mäyrä ja kuhertajagaselli. Alueelle on tuotu piisami ja nutria. Lintuja ja matelijoita on paljon ja vesistöissä on eri kalalajeja.[1][5]

Hallinnollinen jako ja asutus

muokkaa

Vuonna 1938 perustettuun[1] alueeseen kuuluvat aluetasoiset Ferganan, Kokandin, Marg‘ilonin ja Quvasoyn kaupungit sekä 15 piirikuntaa: Bag‘dod, Beshariq, Buvayda, Dang‘ara, Fergana, Furqat, Oltiariq, O‘zbekiston, Qo‘shtepa, Quva, Rishton, So‘x, Toshloq, Uchko‘prik ja Yozyovon[6]. Muut kaupungit ovat suuruusjärjestyksessä Quva, Rishton, Yaypan, Beshariq ja Tinchlik[7]. Taajamia on 194 ja maaseutuasutuksia 999[6].

Asukkaat ovat etupäässä uzbekkeja (90 %). Lisäksi on muun muassa tadžikkeja (6 %), kirgiisejä (2 %) ja venäläisiä (1 %).[8] Kaupunkiväestön osuus oli 57 prosenttia vuonna 2024[9].

Talous ja liikenne

muokkaa

Ferganan alueen pääelinkeinot ovat maatalous ja teollisuus. Viljelysmaata on 253 400 hehtaaria, josta lähes puolet tuottaa viljaa ja kolmasosa puuvillaa.[2] Lisäksi viljellään vihanneksia, perunaa, sokeriruokoa ja hedelmiä sekä tuotetaan silkkikuitua. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja.[1]

Alueella on tekstiili-, öljyjalostus-, elintarvike-, kemian ja rakennustarviketeollisuutta[2]. Sähköenergiaa tuottavat Ferganan, Kokandin ja Quvasoyn lämpövoimalat[1].

Alueelta on maantie- ja rautatieyhteydet Taškentiin, Margilaniin ja Andižaniin. Ferganassa on lentoasema.[1]

Kulttuuri

muokkaa

Ferganassa toimii yliopisto, teknillinen ja lääketieteellinen korkeakoulu sekä Taškentin tietotekniikan yliopiston osasto. Kokandissa on opettajakorkeakoulu.[10] Kulttuurilaitoksia ovat Ferganan, Kokandin ja Marg‘ilonin kotiseutumuseot,[11] Ferganan musiikki- ja draamateatteri, venäläinen teatteri ja nukketeatteri sekä Kokandin musiikki- ja draamateatteri[12]. Rakennushistoriallisista kohteista tärkeimpiä ovat Kokandiin 1700-luvulta lähtien pystytetyt madrasat, moskeijat ja mausoleumit sekä Kokandin kaanin palatsi[1].

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 9-zhild, s. 195–199. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-082-9
  2. a b c Oʻzbekiston hududlarining yillik statistik toʻplami, s. 281, 285–286. Toshkent: Oʻzbekiston Respublikasi Davlat statistika qoʻmitasi, 2020.
  3. Doimiy aholi soni (jami) O’zbekiston Respublikasi Prezidenti huzuridagi Statistika agentligi. Viitattu 16.6.2024.
  4. Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 8-zhild, s. 544–545 (karttaliite). Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2004. ISBN 5-89890-082-9
  5. a b c Uzbekskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, s. 487–489. Taškent: Glavnaja redaktsija Uzbekskoi sovetskoi entsiklopedii, 1981.
  6. a b Farg‘ona viloyatining ma’muriy-hududiy bo‘linishi Farg‘ona viloyati statistika boshqarmasi. Viitattu 16.6.2024.
  7. Shaharlar geografiyasi, s. 146. Toshkent: Barkamol fayz media, 2018. ISBN 978-9943-5519-4-7 Teoksen verkkoversio.
  8. Doimiy aholi sonining milliy tarkibi (shahar / qishloq) O'zbekiston Respublikasi ochiq ma'lumotlar portali. Viitattu 16.6.2024.
  9. Hududlar bo‘yicha shahar va qishloq aholisi soni Farg‘ona viloyati statistika boshqarmasi. Viitattu 16.6.2024.
  10. Viloyat haqida Farg‘ona viloyati hokimligi. Viitattu 16.6.2024.
  11. Muzeylar Farg‘ona viloyati hokimligi. Viitattu 16.6.2024.
  12. Teatrlar Farg‘ona viloyati hokimligi. Viitattu 16.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa

  NODES
os 19