Fidesz

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (unk. Fidesz – Magyar Polgári Szövetség), lyhyemmin Fidesz, on unkarilainen puolue, joka on historiansa aikana, vuodesta 1988 lähtien kehittynyt kommunistista järjestelmää vastustaneesta keskustaliberaalista nuorten liikkeestä kansalliskonservatiiviseksi keskusta-oikeistolaiseksi, nyttemmin oikeistopopulistiseksi tai joidenkin arvostelijoiden mielestä jopa äärioikeistolaiseksi puolueeksi. Puolueen puheenjohtajana on vuodesta 1993 lähtien toiminut Viktor Orbán (lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa 2000–2003, jolloin Orbánin ollessa pääministerinä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät erotettiin toisistaan). Fideszillä on enemmistö Unkarin parlamentissa yhdessä KDNP:n kanssa, ja puolueella on 11 edustajaa Euroopan parlamentissa.

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto
Fidesz – Magyar Polgári Szövetség
Perustettu	30. maaliskuuta 1988
Puheenjohtaja	Viktor Orbán
Varapuheenjohtajat	Kinga Gál Lajos Kósa Gábor Kubatov Szilárd Németh
Ideologia	kansalliskonservatismi konservatismi
Poliittinen kirjo	keskusta-oikeisto oikeisto
Toimisto	1088 Budapest, VIII. Szentkirályi utca 18.
Värit	oranssi
Unkarin parlamentti	133 / 199 (2018)
Euroopan parlamentti	11 / 21 (2014)
Kansainväliset jäsenyydet	– Patriootit Euroopan puolesta -ryhmä – Euroopan kansanpuolue (vuoteen 2021) – International Democrat Union – Centrist Democrat International
Nuorisojärjestö	Fidelitas
Kotisivu	www.fidesz.hu
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Fidesz kertoo ajavansa kristillisdemokraattista politiikkaa. Puolueen ohjelman prioriteetteja ovat vapaus, demokratia, työyhteiskunta sekä perheiden tukeminen ja puolustaminen. Puolueohjelmassaan puolue tukee suvereeneihin kansallisvaltioihin perustuvaa eurooppalaista yhteistyötä.

Fidesz oli vuoteen 2019 asti Euroopan kansanpuolueen täysivaltainen jäsen. EPP keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman Brysselin vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi. Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti vetäytyvänsä puolueen europarlamenttiryhmän toiminnasta. Vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen Fidesz perusti yhdessä Itävallan FPÖ:n ja Tšekin ANO-puolueen kanssa uuden ryhmän, Patriootit Euroopan puolesta.

Historia

Viktor Orbán on toiminut Fideszin puheenjohtajana vuosina 1993-2000 ja uudelleen vuodesta 2003 lähtien.

Nuorten demokraattien liitto (1988–1995)

Puolue perustettiin alun alkaen vastustamaan kommunistista järjestelmää, puolustamaan markkinataloutta ja Euroopan yhdentymistä. Perustettaessa 1988 alkuperäinen nimi oli Fiatal Demokraták Szövetsége (’Nuorten demokraattien liitto’), lyhennettynä Fidesz (ääntyy suunnilleen samoin kuin latinan fides, ’uskollisuus’). Tuolloin puolueen jäsenet olivat lähinnä opiskelijoita, jotka tapasivat kommunistipuolueen pelossa pienissä ryhmissä. Jäsenyydelle oli 35 vuoden yläikäraja, joka poistettiin 1993. Julkisuutta puolueelle toi erityisesti Viktor Orbánin vuonna 1989, Imre Nagyn uudelleenhautajaisten yhteydessä pitämä puhe, jossa hän vaati vapaita vaaleja ja Neuvostoliiton miehitysjoukkojen vetäytymistä Unkarin alueelta (itse asiassa joukkojen vetämisestä oli sovittu tuolloisen hallituksen kanssa ja se oli jo alkanut). Tunnustuksena "taistelusta sortoa vastaan" Fidesz sai vuonna 1989 Thorolf Rafton mukaan nimetyn säätiön ihmisoikeuspalkinnon.

Fidesz vakiinnutti vuosina 1990 ja 1994 asemansa puolueena. Se saavutti vuonna 1990 ensimmäisen kerran huomattavaa menestystä. Fideszin koalitio voitti pormestarin paikan useissa kaupungeissa, ja saman vuoden parlamenttivaaleissa puolue sai 22 paikkaa. Parlamentissa Fidesz sai mainetta tiukkana, kovasanaisesti hallitusta arvostelevana oppositiopuolueena.

Vuonna 1993 Fideszin linjassa alkoi muutos, jota on luonnehdittu siirtymäksi keskustaliberaalista liikkeestä keskusta-oikeistolaiseksi yleispuolueeksi. Kannatuskyselyjä välillä jopa johtanut Fidesz oli alkanut lähentyä konservatiivista MDF-puoluetta, mikä ajoi liberaalimmat kannattajat sosialistien ja "vapaiden demokraattien" (SZDSZ) taakse. Fideszin mainetta tahrasi myös talousskandaali. Parlamenttipuolueet olivat yhteistuumin säätäneet lain, jolla valtion omistuksessa olleet kiinteistöt siirtyivät puolueiden päämajoiksi, ja Fidesz ja MDF muuttivat yhteisesti haltuunsa saamansa arvorakennuksen rahaksi, joka sijoitettiin yritystoimintaan, samalla kun puolueiden harjoittama liiketoiminta erillisellä lailla säädettiin vapaaksi arvonlisä- ja yhteisöverosta. Tämä on nähty alkuna Fideszin toimintatavalle, jossa julkisia varoja kanavoidaan puoluetta lähellä oleville liike-elämän tahoille. Vuoden 1994 parlamenttivaaleissa tavoitteena ollut mandaattien kolminkertaistaminen ei onnistunut, päinvastoin edustajanpaikkojen määrä putosi 20:een ja Fideszistä tuli parlamentin pienin puolue. Viktor Orbánin kerrotaan jopa väläytelleen puoluejohtajan paikalta eroamista.

Fidesz – Unkarin kansalaispuolue (1995–2003)

Vuonna 1995 puolue ilmaisi julkisestikin muuttuneensa nuorisoliikkeestä ”aikuiseksi” yleispuolueeksi, kun nimi muutettiin muotoon Fidesz – Magyar Polgári Párt (’Fidesz – Unkarin kansalaispuolue’) ja 35 vuoden yläikäraja poistettiin. Vuonna 1997 hajonneen kristillisdemokraattisen ryhmän jäsenet liittyivät Fidesziin ja yhteisryhmä muodosti parlamentin suurimman blokin. Vuoden 1998 vaaleissa Fideszistä tuli parlamentin suurin puolue, jonka johtama koalitio sai parlamentissa 148 paikan enemmistön. Fideszistä tuli hallituksen suurin puolue ja Viktor Orbánista pääministeri.

Fideszin koalitioon kuului vuosina 1998–2002 myös pienviljelijäpuolue (unk. Független Kisgazda-, Földmunkás- és Polgári Párt). Orbánin hallitus priorisoi asunto- ja talouspolitiikkaa sekä transatlanttista yhteistyötä. Orbánin ensimmäisen hallituksen aikana Unkari liittyi Natoon (1999) ja neuvotteli liittymisestä Euroopan unioniin. Orbánin hallitus jatkoi säästöohjelmaa, leikkasi veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Puolue syrjäytettiin hallituksesta vuoden 2002 vaalien jälkeen, joissa vaalitaisteluakin olivat leimanneet sosialistipuolue MSZP:n ja Fideszin keskinäiset korruptiosyytökset.

Fidesz – Unkarin kansalaisliitto (2003–)

Fidesz järjesti vuonna 2006 sosialistihallituksen vastaisen mielenosoituksen, jossa vaadittiin Ferenc Gyurcsányn eroa.

Vuoden 2002 vaaleissa Fidesz hävisi niukasti sosialistipuolueelle ja menetti edelleen asemiaan lokakuun kunnallisvaaleissa. Yllättävän vaalitappion johdosta puolueen linjaa muokattiin yhä populistisemmaksi: laajempien kansanjoukkojen tavoittamiseksi siihen yhdistettiin oikeistolaista nationalismia ja vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Nimi muutettiin keväällä 2003 muotoon Fidesz – Magyar Polgári Szövetség (’Fidesz – Unkarin kansalaisliitto’), ja nimenmuutoksen oli tarkoitus kuvata entistä laajempia joukkoja houkuttelevaa ”kansanliikettä”.

Vuoden 2006 parlamenttivaalien alla alkoi muotoutua järjestelmä, jossa vastakkain ovat kaksi suurta puoluetta ja niiden pienet apupuolueet: toisaalta Fidesz ja MDF, toisaalta sosialistipuolue MSZP ja liberaali SZDSZ. Kiivaan vaalitaistelun jälkeen MSZP-SZDSZ-liittouma sai täpärän voiton. MSZP:n johtaja Ferenc Gyurcsány muodosti hallituksen, joka kuitenkin muutamassa kuukaudessa joutui keskelle skandaalia.

Syyskuussa 2006 julkisuuteen vuoti ns. Őszödin puhe, nauhoite MSZP:n edellisenä keväänä Balatonőszödin lomakeskuksessa pidetystä sisäisestä kokouksesta, missä Gyurcsány oli suorin ja alatyylisin sanoin tunnustanut puolueensa valehdelleen kansalle ja hoitaneen valtion taloutta huonosti. Tätä Fidesz hyödynsi menestyksekkäästi lokakuun 2006 kunnallisvaaleissa, joissa se saavutti voittoja myös sosialistien aiemmilla tukialueilla. Őszödin puheen johdosta puhkesi Budapestissa spontaaneja mielenosoituksia. Ne jatkuivat myös Fideszin ylläpitämänä jatkuvien mielenilmausten kampanjana, jossa vaadittiin Gyurcsányn eroa. Mielenosoitukset yltyivät mellakoiksi, jotka huipentuivat poliisin ja mielenosoittajien väkivaltaiseen yhteenottoon 23. lokakuuta 2006, Unkarin kansannousun 50-vuotismuistopäivänä. Gyurcsány pysyi kuitenkin vallassa kevääseen 2009 saakka, jolloin parlamentti antoi hänelle epäluottamuslauseen ja pääministeriksi vaalikauden loppuun asti valittiin Gordon Bajnai.

Fidesz päähallituspuolueena: Orbánin toinen pääministerikausi (2010–)

Vuoden 2008 talousromahduksen ja kahdeksan vuoden sosialistihallinnon jälkeen Fideszin kannatus hyötyi Unkarin jatkuvista taloudellisista ongelmista. Puolue nousi takaisin valtaan huhtikuussa 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa, luvaten luoda työpaikkoja, alentaa veroja ja vähentää byrokratiaa ja tehden tiukkaa eroa paitsi sosialisteihin myös äärioikeiston Jobbik-puolueeseen. Toisella kierroksella Fidesz sai lähes 68 % äänistä ja parlamentissa yli kahden kolmasosan enemmistön, mikä antoi sille mahdollisuuden muuttaa perustuslakia. Fidesz kampanjoi yhdessä Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen kanssa, ja tämä koalitio on sittemmin uusinut vaalivoittonsa 2014, 2018 ja 2022.

Vuonna 2010 Unkari otti käyttöön medialain, jonka mukaan tarkoitusta varten perustettu medianeuvosto valvoo olennaisia tiedotusvälineitä: uutistoimistoa, radiota ja televisiokanavia. Pääministeri Orbán valitsi medianeuvoston yhdeksäksi vuodeksi. Toisaalta uusi medialaki paransi lähdesuojaa. Vuonna 2011 Fidesz muutti vaalilakia niin, että 45 prosenttia äänistä tuotti kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Vuoden 2014 vaaleissa puolue sai uuden vaalitavan mukaisen perustuslaillisen enemmistön, mutta olisi ollut suurin puolue vanhallakin vaalitavalla.

Fideszin vuonna 2014 valitut europarlamentaarikot.

Vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin yhteydessä Viktor Orbán sanoi Unkarin vetävän pakolaispolitiikassa omaa linjaansa. Vuonna 2016 Unkarin Helsinki-komitean juristi Julia Ivan arvioi, että Unkarista oli tuolloin käytännössä mahdotonta saada turvapaikkaa. Orbánin hallinto rakensi 175 kilometrin mittaisen aidan Serbian rajalle ja uusia aitoja Kroatian ja Romanian väliselle rajalle. Unkarin tiukkaa politiikkaa yhtyivät kannattamaan myös Slovakia, Puola ja Slovenia. Maahanmuuttokriisin yhteydessä 76 prosenttia unkarilaisista vastusti etenkin muslimipakolaisia ja 39 prosenttia kaikkea pakolaisuutta. Myös sisäpoliittisessa kampanjoinnissaan Fidesz käytti hyväkseen pakolaisia, joita puolueen julisteissa varoitettiin tulemasta Unkariin viemään unkarilaisten työpaikkoja.

Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa Fidesz voitti jälleen ja muodosti koalition yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Vaalien hallitseva teema oli maahanmuutto, jota Orbán piti perustavanlaatuisena uhkana nykymuotoiselle Euroopalle. Vuoden 2019 kuntavaaleissa Fidesz voitti selvästi, mutta myös menetti kannatustaan. Opposition äänisaalis kasvoi, koska se yhdistyi ja syytti valtapuolue Fidesziä korruptiosta.

Samoin vuonna 2019 Fidesz oli europarlamenttivaaleissa Unkarin ylivoimaisesti vahvin puolue (56,52 % äänistä, 13 paikkaa 21:stä). Europarlamentissa sen jäsenyys konservatiivisessa EPP-ryhmässä kuitenkin sai yhä ankarampaa kritiikkiä ja päättyi lopulta 2021.

Kevään 2022 parlamenttivaaleissa Fideszin ja kristillisdemokraattien koalitio sai jälleen kahden kolmasosan enemmistön parlamenttipaikoista (135 paikkaa 199:stä). Ukrainan sodan juuri alettua puolueen vaalikampanjointi keskittyi näyttävästi "rauhaan" ja lupaukseen pitää Unkari erossa sodasta.

Kaksi vuotta myöhemmin, europarlamenttivaaleissa 2024, suunta näytti kääntyvän: hallitus ei ollut pystynyt torjumaan inflaatiota ja hintojen nousua, tyytymättömyys korruptioon kasvoi, ja lasten hyväksikäyttäjän rikostoveruudesta tuomitun miehen armahtaminen, ilmeisesti tämän hyvien suhteiden ansiosta, nostatti skandaalin, jota ei haihduttanut edes puolueen kahden merkittävimmän naispoliitikon, armahduspäätöksen allekirjoittajien presidentti Katalin Novákin ja tuolloisen oikeusministerin Judit Vargan ero. Fideszin tulos oli sen eurovaalihistorian huonoin, 44,82 % äänistä ja 11 paikkaa, ja Judit Vargan entisen puolison ja puolueen sisäpiiriläisen Péter Magyarin uusi oppositiopuolue TISZA nousi vakavaksi haastajaksi (29,60 % äänistä ja 7 paikkaa). Europarlamentissa Fidesz siirtyi oikealle laidalle perustaen yhdessä itävaltalaisten ja tšekkiläisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa uuden Patriootit Euroopan puolesta -ryhmän.

Politiikka

Fideszin vaaliteltta keväällä 2022.

Perhepolitiikka

Fidesz ja KDNP ovat pyrkineet perhepolitiikallaan kasvattamaan Unkarin väkilukua, ja puolueet ovat suosineet politiikallaan monilapsisia perheitä. Väkiluvun kasvattamispyrkimysten taustalla on Unkarin väkiluvun supistuminen, alentunut syntyvyys sekä työvoimapula, joka johtuu myös koulutetun väestön maastamuutosta. Fideszin–KDNP:n politiikan seurauksena Unkarissa on myönnetty 30 000 euron suuruisia lainoja, joiden takaisinmaksuosuus pienenee lapsi lapselta. Lainaa ei tarvitse maksaa takaisin kolmannen lapsen jälkeen. Monilapsisia perheitä on tuettu tilavamman auton hankinnassa, ja vanhempainvapaan pituus on kolme vuotta. Neljä lasta synnyttäneiden tai kasvattaneiden äitien ei tarvitse maksaa tuloveroa. Perhepolitiikkaa on pidetty arvokonservatiivisena. Se ei kuitenkaan ole riittänyt kääntämään syntyvyyttä nousuun: syntyvyys on viime vuosina jatkuvasti laskenut, ja naista kohti syntyi vuonna 2024 lapsia enää keskimäärin 1,37.

Asuminen

Asumisen tukeminen perustuu erityisesti perheiden houkutteluun. Fideszin johdolla kaupungit ovat muun muassa tarjonneet asuntoja kahdeksi vuodeksi ilman vuokranmaksua remontoidussa talossa ja saman aikaisesti on panostettu päiväkoteihin. Politiikka on pienentänyt kynnystä asua kasvukeskusten ulkopuolella ilman suuria sijoituksia.

Maahanmuutto

Orbánin johtaman Fideszin pääteesejä on ollut maahanmuuton kiivas vastustaminen. Orbán on linjannut itsensä kristityn Euroopan puolustajaksi maahanmuuttoa vastaan. Maahanmuuttovastaisuuteen on vaikuttanut se, että vuonna 2015 Unkarin oli satojentuhansien turvapaikanhakijoiden kauttakulkumaa. Orbán on pitänyt maahanmuuttoa perustavanlaatuisena uhkana Euroopalle.

Talouspolitiikka

Talouspoliittisesti Fidesz on pitänyt vasemmistolaisempaa tai populistisempaa linjaa kuin sosialistipuolue MSZP ja kaatoi vuonna 2008 kansanäänestyksellä hallituksen esityksen terveyskeskus- ja yliopistojen lukukausimaksuista. Puolueen johtaja Viktor Orbán on retoriikassaan asettanut valtiososialismin ajan ja uusliberalismin samaan ryhmään, koska pitää vanhaa MSZMP:ta ja nykyistä sosialistipuoluetta MSZP:ta samana ja samojen henkilöiden muodostamana.

EU-kriittisyys

Puolue on käyttänyt selkeästi Brysselin vastaista retoriikkaa. Orbán on ollut EU:n kanssa vastakkain muun muassa maahanmuuttokantojensa takia. Vuonna 2018 maan tilaa käsittelevässä puheessa Orbán varoitti unkarilaisia Euroopasta, jonka muslimit ovat valloittaneet.

Kannattajakunta

Politicon mukaan länsimainen liberalismi ei ole lunastanut Unkarissa lupauksia. Puolue tukeutuu konservatiivisen nationalismin mukaiseen retoriikkaan, joka on asetettu vastakohdaksi entiselle kommunistihallinnolle. Toisaalta Fideszin paternalismi, kovat otteet ja ulkoisten vihollisten esilläpito muistuttavat kommunistiajoista. Fidesz on myös pyrkinyt kannatuksen ostamiseen lupaamalla elintason materiaalista kohoamista, juuri samalla tavalla kuin kommunistihallinto aikaisemmin. Unkarin alempi keskiluokka kannattaa isähahmon kaltaista johtajaa, materiaalista turvallisuutta sekä riskin ja kilpailun vähentämistä. Fidesz pyrkii vetoamaan kansaan myös puhumalla "työperustaisesta yhteiskunnasta" ja kansallisen omistuksen tärkeydestä. Puolueen esilläpitämiä ulkoisia vihollisia ovat Euroopan unioni, Bryssel ja Yhdistyneet kansakunnat – itse asiassa siis läntinen liberalismi ja markkinatalous ("kansainvälinen rahavalta"), kuten kommunistiaikana.

Vaalimenestys

vuosi	% äänistä	ääniä	paikkoja	tulos
1990	8,95 %	439 481	21 / 386	oppositio
1994	7,02 %	379 295	20 / 386	oppositio
1998	28,18 %	1 263 522	148 / 386	hallitus
20021	41,07 %	2 306 763	164 / 386	oppositio
20062	42,03 %	2 272 979	141 / 386	oppositio
20102	52,73 %	2 706 292	227 / 386	hallitus
20142	44,87 %	2 264 486	117 / 199	hallitus
20182	48,48 %	2 498 128	134 / 199	hallitus
20222	54,10 %	3 060 706	135 / 199	hallitus

¹ Yhteislista Unkarin demokraattisen foorumin (MDF) kanssa.
² Yhteislista Kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) kanssa.

Merkittäviä poliitikkoja

Puheenjohtajat

• Yhteinen johtajuus (1988–1993)
• Viktor Orbán (1993–2000)
• László Kövér (2000–2001)
• Zoltán Pokorni (2001–2002)
• János Áder (2002–2003)
• Viktor Orbán (2003→)

Parlamentin puhemiehet

• János Áder 1998–2002
• Pál Schmitt 2010
• László Kövér 2010–

Presidentit

• Pál Schmitt 2010–2012
• János Áder 2012–2022
• Katalin Novák 2022–2024
• Tamás Sulyok (sitoutumaton Fidesz-puolueen nimeämä ehdokas) 2024–

Arvostelu

Hallituksenvastainen mielenosoitus joulukuussa 2018 Budapestissa. Etualalla oppositiopuolueiden lippuja.

Fideszin johtama hallitus on ollut 2010-luvulla useiden eurooppalaismedioiden ja poliitikkojen kritiikin kohteena. Fidesziä on moitittu mm. oikeusvaltioperiaatteesta. Fideszin mukaan kritiikissä on ollut kyse liberalismin vastakkainasettelusta, ja sen syynä on vain tyytymättömyys maan maahanmuutto- ja perhepoliittisiin linjauksiin.

Poliittinen linja

Vasemmistoliiton äänenkannattajan Kansan Uutisten mukaan Fidesz on oikeistopopulistisella retoriikallaan ollut osasyyllinen Jobbikin kannatuksen nousuun. Fidesz on nostanut odotukset korkealle ja monet ovat joutuneet pettymään. Oppositio on kritisoinut Fidesztä korruptiosta, eriarvoistumisen kasvusta ja köyhien määrän lisääntymisestä, vaikka maan talous on kasvanut. Opposition mukaan maahanmuuttoretoriikalla on pyritty kääntäämään katse pois maan sisäisistä ongelmista. Orbánin diktaattorimaisesta käytöksestä ("Viktaattori") vitsaillaan yleisesti.

Vuonna 2015 Orbánia kritisoitiin oman maahanmuuttopolitiikan vetämisestä ja kehotettiin palaamaan yhteiseen EU-ruotuun.

Mielenosoitukset

Fideszin johtaman hallituksen työnlainsäädäntö sai tuhannet ihmiset osoittamaan mieltään loppuvuodesta 2018. Oppositio ja ammattiliitot ovat kutsuneet työlakia orjalaiksi. Aluksi kritiikki kohdistui lähinnä työaikalakiin, mutta se laajeni tyytymättömyyden ilmaisuksi ylipäätään hallitusta kohtaan. Mielenosoitusten tunnetuimmaksi symboliksi nousi O1G-meemi.^lähde?

EU-kritiikki

Fidesz ja Orbán ovat käyttäneet retoriikassaan selkeitä viholliskuvia, joista suurin on Bryssel. Heino Nyyssösen mukaan Orbánin Unkari ei ole kuitenkaan missään vaiheessa halunnut erota EU:sta, sillä maa on ollut unionin suurimpia nettosaajia.

Erovaatimukset

Jo pitkään ennen kuin Fidesz jättäytyi pois EPP:n toiminnasta, osa sen puolueista, ainakin Suomen Kokoomus ja sen pohjoismaiset ja balttilaiset veljespuolueet vaativat Fideszin erottamista EPP:stä. Erottamiselle ei kuitenkaan pitkään löytynyt enemmistön tukea jäsenpuolueista. Vuonna 2019 Euroopan kansanpuolue keskeytti puolueen jäsenyyden oikeusvaltioon liittyvien lisääntyneiden huolien, puolueen harjoittaman Brysselin vastaisen retoriikan ja EPP:n puoluejohtoa vastaan esitetyn kritiikin vuoksi. Vuonna 2021 Fidesz ilmoitti itse jättäytyvänsä pois EPP:stä, ja vuoden 2024 europarlamenttivaalien jälkeen se perusti yhdessä tšekkiläisten ja itävaltalaisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa uuden ryhmittymän, Patriootit Euroopan puolesta.

Varojenkäyttö

EU:n petostentorjuntaviraston keväällä 2016 julkaistu raportti toteaa Unkarin olevan EU-tukien väärinkäytöksissä EU-maiden kärkikolmikossa. Transparency Internationalin asiantuntijan mukaan korruptio on Unkarissa keskittyneempää kuin koskaan kommunismin kaatumisen jälkeen, ja maassa voi menestyä ainoastaan olemalla lähellä hallitusta ja Fidesz-puoluetta.

Der Spiegelin toimittaja Jan Puhlin mukaan Viktor Orbánin politiikalla päätetään, kuka rikastuu Unkarissa. Lehden mukaan joukko monikansallisia yrityksiä on valmis turvaamaan Orbánin valtaa. Fideszistä on esitetty useita korruptiotapauksia ja spekuloitu mahdollisissa korruptoituneilla suhteilla. Monien hallituksen jäsenten on epäilty olevan läheisesti sidoksissa suuriin yrityksiin ja monet julkiset tarjouskilpailut ovat näytösluonteisia. Korruptiota tutkivan Budapest-järjestön mukaan tarjouskilpailut suosivat niitä, joilla on hyvät suhteet vallanpitäjiin.

Poliittiset virkanimitykset

Fidesziä on syytetty useista poliittisista virkanimityksistä. Toimittaja Jan Puhlin esittämän kritiikin mukaan Orbán on edistänyt kannattajiensa päätymistä avaintehtäviin hallinnossa, turvallisuuskoneistossa, tiedotusvälineissä yrityksissä ja tuomioistuimissa.

Lähteet

• Nyyssönen, Heino: Tasavallan loppu? – Unkarin demokratian romahdus. Helsinki: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-312-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fidesz Wikimedia Commonsissa

• Fidesz (unkariksi)