Florestan I
Florestan I (10. lokakuuta 1785 Pariisi – 20. kesäkuuta 1856) oli Monacon kahdeksas ruhtinas 2. lokakuuta 1841 – 20. kesäkuuta 1856. Hänen koko nimensä on Tancrède Florestan Roger Louis Grimaldi. Florestan oli Honoré IV:n ja Louise d'Aumont Mazarinin toinen poika ja hän nousi valtaistuimelle veljensä, Honoré V:n kuoleman jälkeen.
Florestan I | |
---|---|
Monacon ruhtinas | |
Valtakausi | 2. lokakuuta 1841 – 20. kesäkuuta 1856 |
Edeltäjä | Honoré V |
Seuraaja | Kaarle III |
Syntynyt |
10. lokakuuta 1785 Pariisi, Ranska |
Kuollut |
20. kesäkuuta 1856 (70 vuotta) Pariisi, Ranska |
Puoliso | Maria Caroline Gibert de Lametz |
Lapset |
Kaarle III Florestine |
Koko nimi | Tancrède Florestan Roger Louis Grimaldi |
Suku | Grimaldi |
Isä | Honoré IV |
Äiti | Louise d'Aumont |
Uskonto | roomalaiskatolilainen |
Aika Monacon ruhtinaana
muokkaaFlorestan ei ollut valmis ottamaan ruhtinaan asemaa. Hän oli ollut aikaisemmin näyttelijänä pariisilaisessa teatterissa, Théâtre de l'Ambigu-Comiquessa, eikä hänellä ollut kokemusta eikä koulutusta johtaa ruhtinaskuntaa. Todellinen valta olikin hänen vaimollaan, näyttelijä Maria Caroline Gibert de Lametzilla. Pariskunta oli vihitty 27. marraskuuta 1816.
Monaco oli vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, joka johtui Wienin kongressin määräyksestä siirtää Monaco Ranskan alaisuudesta Sardinian kuningaskunnan protektoraatiksi, ja tämä aiheutti poliittisia levottomuuksia ja jännitteitä kansan keskuudessa. Yritellessään rauhoitella levottomuuksia ruhtinaspari yritti tehdä demokraattisia uudistuksia tarjoamalla kahta eri perustuslakia, mutta niitä ei hyväksytty. Erityisesti Mentonin kaupungin väestö oli kaikkia uudistuksia vastaan. Uudistusyritysten epäonnistuttua Florestan I ilmoitti olevansa valmis luopumaan vallasta poikansa Kaarle III:n hyväksi.
Tämä tapahtui kuitenkin liian myöhään – vuoden 1848 tapahtumien innoittamana Mentonin ja Roquebrunen kaupungit nousivat kapinaan ja julistivat olevansa riippumattomia Monacosta. Kaupunkien väestö olisi halunnut, että kaupungit liitettäisiin suoraan Sardinian kuningaskuntaan. Näin ei tapahtunut, vaan kaupungeissa vallitsi poliittinen epävarmuus, kunnes Kaarle III luovutti ne Ranskalle 1861.
Kuolema ja perintö
muokkaaFlorestanin ponnistuksista huolimatta hänen kuollessaan 1856 Monacolla oli hyvin heikot tulevaisuudennäkymät ja pienen ruhtinaskunnan taloudellinen tilanne oli hyvin heikko.
Lapset
muokkaaFlorestan I ja Maria Gibert de Lametz saivat kaksi lasta, joista poika Prinssi Kaarle III (1818-1889) oli seuraava Monacon ruhtinas ja tytär Florestine Gabrielle Antoinette Grimaldi (22. lokakuuta 1833 Fontenay – 24. huhtikuuta 1897 Stuttgart) avioitui Urachin herttuan Wilhelmin kanssa 15. helmikuuta 1863. Heidän poikansa, myös Wilhelm, tavoitteli myöhemmin Monacon kruunua. Hän oli myös muutaman kuukauden ajan Liettuan kuningas Mindaugas II.
Lähteet
muokkaa- Princely House of Monaco (Arkistoitu – Internet Archive)