Fukurotoji (jap. 袋綴, kirjaimellisesti ’pussisidonta’) on japanilainen kirjansidontatyyli. Fukurotoji oli kotoisin alun perin Kiinasta, mutta siitä tuli vähitellen Japanin yleisin tapa sitoa kirjoja.[1] Varhaisin tunnettu esimerkki fukurotoji-sidonnasta on 1200-luvulta. Sidontatyyppi yleistyi kaupallisten kirjapainojen kehittymisen myötä Edo-kaudella (1600–1868).[2]

Esimerkki modernista fukurotoji-sidonnasta. Sidontatyylin nimi tulee yksittäisten sivujen muodostamasta pussista, fukuro.

Fukurotojissa kuva tai teksti painetaan vain toiselle puolelle ohutta paperiarkkia. Arkki taitetaan keskeltä kaksin kerroin. Painettu puoli jää ulospäin. Taitetut arkit pinotaan nipuksi, jonka molemmalle puolelle tulevat vahvasta, taipuisasta paperista tai kartongista leikatut kannet. Nippu sidotaan langalla tiukasti arkkien avattavan reunan puolelta, yleensä neljästä reiästä. Arkkien taitoksesta tulee kirjan sivujen ulkoreuna.[3][4][5]

Fukurotoji-kirjojen kuvitus oli usein jaettu kahdelle eri arkille. Kuvan keskelle arkkien välille jäi siten selvä raja. Esimerkiksi Edo-kaudella yleisten ukiyo-e-kuvakirjojen suunnittelu ja painaminen vaati suurta taitoa, sillä kuvan kahden puoliskon värien ja sijoittelun oli sovittava yhteen.[4]

Lähteet

muokkaa
  • Korbel, Barbara & Katz, Janice: Binding Beauty: Conserving a Collection of Japanese Printed Books. Art Institute of Chicago Museum Studies, 2005, nro 31, s. 16–105. The Art Institute of Chicago. ISSN 0069-3235
  • Tinios, Ellis: Japanese Illustrated Erotic Books in the Context of Commercial Publishing, 1660-1868. Japan Review, 2013, nro 26, s. 83–96. ISSN 0915-0986

Viitteet

muokkaa
  1. JAANUS / fukurotoji 袋綴 www.aisf.or.jp. Viitattu 15.8.2021.
  2. Main Binding Methods 5 – Fukurotoji FutureLearn. Keio University. Viitattu 15.8.2021. (englanti)
  3. The Pillar: Traditional Japanese Fukurotoji Bookbindings Hagley. 14.9.2017. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  4. a b Tinios 2013 s. 86
  5. Korbel & Katz 2005 s. 18

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES