Galba
Servius Sulpicius Galba Augustus (synt. Servius Sulpicius Galba, myöh. Lucius Livius Ocella Sulpicius Galba, yleisesti Galba) (24. joulukuuta 3 eaa. – 15. tammikuuta 69) oli Rooman keisari, joka hallitsi 8. kesäkuuta 68 – 15. tammikuuta 69. Hän oli niin kutsutun neljän keisarin vuoden ensimmäinen keisari.
Galba | |
---|---|
Rooman keisari | |
Valtakausi | 8. kesäkuuta 68 – 15. tammikuuta 69 |
Edeltäjä | Nero |
Seuraaja | Otho |
Syntynyt |
24. joulukuuta 3 eaa. lähellä Terracinaa |
Kuollut |
15. tammikuuta 69 (70 vuotta) Rooma, Italia |
Puoliso | Aemilia Lepida |
Lapset | Lucius Calpurnius Piso Frugi Licinianus (adoptoitu) |
Isä | Gaius Sulpicius Galba |
Äiti | Mummia Achaica |
Galba oli konsulina vuonna 33. Hänet tunnettiin ankarista otteistaan. 30-luvun lopulla hän toimi Ylä-Germanian maaherrana, 40-luvulla African provinssin maaherrana. 50-luvulla hän vetäytyi julkisuudesta, mutta vaikuttaa odottaneen jotakin erikoista tapahtuvan päätellen siitä, että hänellä oli aina matkustaessaan miljoonan sestertiuksen arvosta kultaa mukanaan. Vuonna 61 hänestä tuli Hispania Tarraconensiksen maaherra. Hän oli Neroa vastaan suunnatun Julius Vindexin johtaman vallankumouksen alkaessa vuonna 69 Hispaniassa. Hänet pyydettiin keisariksi päivää ennen Neron kuolemaa.
Galba tuli keisariksi yli 70-vuotiaana. Roomaan saapumisen jälkeen Galba osoittautui kitsaaksi ja ankaraksi. Tacitus kertoo pretoriaanikaartin vaatineen rahalahjoitusta, joka Galban nimissä oli aiemmin annettu. Galban vastaus oli: ”En osta joukkojani, vaan värvään ne.”[1] Hän mitätöi kaikki Neron antamat lahjoitukset ja vaati niistä yhdeksän kymmenesosaa takaisin. Ylimielisyys sotilaita kohtaan oli vakava virhe. Ylä- ja Ala-Germanian legioonat nousivat tammikuun alussa kapinaan häntä vastaan julistaen Aulus Vitelliuksen uudeksi keisariksi. Legioonat luopuivat hänestä ja pretoriaanikaarti surmasi hänet. Vallankaappauksen suunnitellut Otho nostettiin keisariksi.
Lähteet
muokkaa- Tacitus: The Histories (Historiae). Loeb Classical Library engl. translation Clifford H. Moore, 1925.
- Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja (De vita vita Caesarum), suom. J.A. Hollo. WSOY, 1960.
Viitteet
muokkaa- ↑ "legi a se militem, non emi", Tacitus Historiae I.5 sekä Suetonius s. 351
Kirjallisuutta
muokkaa- Henrikson, Alf: Antiikin tarinoita. ((Antikens historier, 1959.) Suomennos: Maija Westerlund) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-18515-9
- Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka: Rooman keisarit. Hämeenlinna: Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3