Grímsey on saari 40 kilometriä pohjoiseen Islannin pääsaarelta. Saari sijaitsee pohjoisella napapiirillä. Grímsey muodosti vuoteen 2009 asti oman kuntansa, kunnes se liitettiin Akureyriin.

Grímsey

Grímseyn saaren rantaa.

Sijainti
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Storholl, 105 m
Pinta-ala
5,3 km²
Väestö
Asukasluku
61
Kartta
Grímseyn kirkko

Saarta lähin maa-alue on Flateyn saari, joka sijaitsee Grímseystä 39,4 kilometriä etelään. Grímseyn pinta-ala on 5,3 neliökilometriä ja saari on Islannin pohjoisin asutettu alue. Saarella oli 61 asukasta vuonna 2019[1]. Heidän pääasiallinen elinkeinonsa on kalastus. Dalvíkin kylän ja Grímseyn välillä kulkee lautta. Saarella on myös lentokenttä.

Historia

muokkaa
 
Pohjoinen napapiiri Grímseyn saarella

Grimsey on ollut asuttu aina viikinkiaikaisesta Islannin asuttamisesta lähtien. Sen etuna ovat olleet runsaat kala- ja lintuvarannot. Legendan mukaan saaren nimi olisi lähtöisin uudisasukkaasta nimeltä Grimur, joka oli purjehtinut sinne Sognin alueelta Norjasta. Nimelle on kuitenkin muitakin selityksiä, jotka nekin liittyvät Skandinaviaan tai Brittein saariin. Varhaisin tallennettu Grimseytä koskeva tieto löytyy Heimskringlasta, jossa mainitaan Norjan kuningas Olavin pyytäneen saarta kesällä 1024 lahjaksi itselleen vastineeksi ystävyydestään islantilaisten kanssa. Islantilaiset kieltäytyivät tarjouksesta saaren luonnonvarojen vuoksi, sillä sen sanottiin pystyvän ruokkimaan kokonaisen armeijan, mistä johtuen se oli parempi säilyttää paikallisten hallinnassa.[2]

Kristinuskon saavuttua Islantiin Grimsey oli pääsaaren pohjoisosassa sijainneiden luostarien omistuksessa ja saaren vuokraviljelijöiden oli maksettava heille vuotuinen vuokra kapakalana. 1700-luvun lopulla saaren väestö oli lähellä tuhoutumista suurimman osan miehistä menehdyttyä keuhkokuumeeseen tai merellä sattuneisiin onnettomuuksiin. Väestö kuitenkin selviytyi näistä onnettomuuksista.[2]

Aiemmin keskeisimmät elinkeinot omavaraisviljely, linnunmetsästys ja munien keräily ovat syrjäytyneet painopisteen siirryttyä moderniin kalastukseen ja kalanjalostukseen kansainvälisille markkinoille. Myös turismi on noussut yhä merkittävämmäksi elinkeinoksi.[3] Maa saarella kuuluu nykyään joko paikallisille, Akureyrin kaupungille tai Islannin valtiolle.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Grímsey citypopulation.de. Viitattu 17.1.2020. (englanniksi)
  2. a b c Grimsey Island History Akureyri. Viitattu 11.6.2018. (englanniksi)
  3. Grimsey Island The Present Day Akureyri. Viitattu 11.6.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES