Guarana
Guarana[2] eli amazoninguarana (Paullinia cupana) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva pieni puu tai pensas, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Sen kasvualue on pääosin Orinoco-joen varrella Venezuelassa ja Amazon-virran alueella Brasiliassa.
| Guarana | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset, Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
| Suku: | Guaranat Paullinia |
| Laji: | cupana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kasvin nimi tulee guaraní-heimosta, joka on käyttänyt sitä poistamaan nälän tunnetta. Kasvia viljellään koska sitä käytetään virvoitusjuomien valmistuksessa. Kasvissa syötäviä ovat lehdet, mehu ja siemenet. Guaranamassan valmistamiseksi kasvin siemenet korjataan talteen, jauhetaan sekä sekoitetaan veteen ja tärkkelykseen. Näin saadaan massa, joka sitten kuivataan auringossa tai savustetaan kuivaksi.[3]
Guarana sisältää kofeiinia, teobromiinia, teofylliinia ja muita aineosia, joilla on samanlainen piristävä vaikutus kuin kahvilla. Runsas käyttö voi aiheuttaa ylimääräisiä sydämenlyöntejä eli ekstrasystoliaa.
Brasiliassa guaranaan pohjautuvat virvoitusjuomat ovat erittäin suosittuja. 90-luvulta lähtien niitä on myyty myös Portugalissa. Pepsi pyrki, tosin huonolla menestyksellä, Josta-merkkisellä juomalla USAn guaranamarkkinoille. Coca Colalla on Brasiliassa oma merkkinsä, Kuat, mutta paikallisia myyntitilastoja johtavat brasilialaiset merkit kuten AmBev-yhtiön Guaraná Antarctica ja Guaraná Brahma sekä Guaraná Jesus.lähde?
Lähteet
muokkaa- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9
- ↑ Species of Paullinia with economic potential (Arkistoitu – Internet Archive) FAO
Kirjallisuutta
muokkaa- Piippo, Sinikka & Salo, Ulla: ”Guarana”, Mielen ja rakkauden kasvit, s. 22–23. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-28943-4