Gundobad
Gundobad, jota kutsuttiin myös nimellä Gundibald, oli burgundien kuningas noin 474–516 ja sitä ennen Rooman patriisi ja magister militum (472–473). Hänen setänsä oli Ricimer, joka todellisuudessa oli hallinnut Länsi-Roomaa heikkojen keisareiden aikana. Kun Ricimer kuoli vuonna 472 kaappasi Gundobad tämän vallan itselleen ja teki Glyceriuksesta keisarin. Gundobadista tuli kuitenkin burgundien kuningas vuonna 473 kun hänen isänsä Gunderik kuoli. Hän joutui tosin jakamaan vallan kolmen veljensä Godegiselin, Kilperikin ja Godomarin kanssa.[1]
Vuonna 486 Gundobad tappoi veljensä Gundomarin. Vuonna 493 hän tappoi Kilperikin, hukutti tämän vaimon ja karkotti näiden kaksi tytärtä. Yksi tyttäristä, Klotilde, päätyi frankkien kuninkaan Klodvigin luokse. Klodvig pyysi Gundobadilta lupaa saada Klotilde vaimokseen, ja Gundobadin oli pakko suostua. [1]
Godegiselin kanssa Gundobad soti pitkään. Hän yritti saada frankit puolelleen, mutta Klodvig päättikin auttaa Godegiseliä. Lopulta Gundobadin oli antauduttava ja luvattava maksaa veroa frankeille. Hän kuitenkin perui myöhemmin lupauksensa ja alkoi piirittää Godegiseliä Viennessä. Vuonna 501 hän valtasi kaupungin ja tappoi veljensä.[1]
Gundobad hallitsi burgundien kuninkaana kuolemaansa asti vuonna 516. Vaikka Gundobad oli virallisesti areiolainen, hän suhtautui salaa myönteisesti katolisia kohtaan ja piti yllä hyviä suhteita ortodoksiseen papistoon sekä yleensäkin roomalaisiin alamaisiinsa. Gundobadin merkittävin perintö olivat kaksi lakikokoelmaa, burgundeja koskeva Lex Gundobada ja roomalaisia alamaisia koskeva Lex Romana Burgundionum.[1][2] Gundobadin seuraaja oli hänen poikansa Sigismund.