Hama

Hama (arab. حماة‎ Ḥamāh‎) on Syyrian viidenneksi suurin kaupunki. Sen nimi tarkoittaa arabiaksi linnoitusta ja se on samannimisen maakunnan pääkaupunki. Hama sijaitsee Orontesjoen varrella, Damaskoksen ja Aleppon puolivälissä.

Hama (Ḥamāh) حماة‎
Hama.
Hama
Koordinaatit: 35°08′N, 36°45′E
Valtio	Syyria
Maakunta	Hama
Väkiluku (2004)	312 994
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vuonna 2004 kaupungissa oli 312 994 asukasta. Kaupunki on kuuluisa suurista puisista vesirattaistaan, joita on 16. Haman keskustassa on suuri puistoalue. Kaupungissa on myös paljon rakennuksia, jotka ovat säilyneet Osmanien valtakunnan ajoilta.

Vuonna 1982 Syyrian armeija hyökkäsi Hamaan lopettaakseen kapinan hallintoa vastaan ja seuranneessa verilöylyssä sai surmansa kymmeniätuhansia ihmisiä. Syyrian levottomuuksien alussa vuonna 2011 kaupungissa järjestettiin jälleen mielenosoituksia, jotka armeija jälleen tukahdutti.

Historia

Varhainen historia

Haman alueella on ollut asukkaita jo neoliittiselta kivikaudelta lähtien, mutta selvempiä arkeologisia todisteita kaupungin olemassaolosta on löydetty 1300-luvun puoliväliltä eaa. 1000-luvulla eaa. kaupunki oli aramealaisen Hamathin kuningaskunnan pääkaupunki ja se mainitaan Vanhassa testamentissa. Salomo valloitti kaupungin, mutta se saavutti jälleen itsenäisyyden myöhemmin. Kaupunki liittoutui aramealaisten kanssa näiden sodassa Assyriaa vastaan ja suostui maksamaan suojelurahaa Assyrialle vuonna 738 eaa. Vuonna 720 kaupunki kapinoi assyrialaisia vastaan, jolloin kuningas Sargon II tuhosi sen. Myöhemmin Hamaa hallitsivat Babylonia ja Persia, mutta kaupunki ei toipunut ennen Seleukidien valtakautta. Seleukidit uudelleennimesivät kaupungin Epifaneksi Antiokhos IV Epifaneksen mukaan. Pompeiuksen johtamat roomalaiset valloittivat kaupungin vuonna 64 eaa. ja kaupunki säilyi Rooman ja sittemmin Bysantin valtakunnan alaisuudessa, kunnes arabit valloittivat sen vuosien 636 ja 637 välillä.

Muslimivalta

Al-Azamin palatsi Hamassa.

Arabivalloituksen jälkeen Hama oli hallinnollisesti sen eteläisen naapurin Homsin kaupungin alla, jonka varjossa se oli ollut jo roomalaisajoista lähtien. 800-luvulla kaupunki päätyi Aleppoa hallinneiden Hamdanidien vaikutusvallan alle ja lähenti nyt tätä kaupunkia Homsin sijaan. Bysantin keisari Nikeforos II Fokas järjesti hävitysreken kaupunkiin vuonna 968 ja poltti muun muassa sen suuren moskeijan. Myöhemmin Syyrian ollessa muodollisesti osa Fatimidien alueita Mirdasidit hävittivät kaupungin. Seldžukit hallitsivat kaupunkia vuosiin 1113-1114 saakka ja viimeisen seldžukiemiirin kuollessa kaupungin omistuksesta sotivat useat eri paikalliset hallitsijat lähes 60-vuoden ajan. Sittemmin valtaan nousivat Zangidit jotka menettivät kaupungin Saladinille vuosina 1174–1175. Saladin antoi kaupungin sukulaispojalleen al-Malik al-Muzaffar Umalla neljä vuotta myöhemmin ja hänen perillisensä hallitsivat kaupunkia aina vuoteen 1342 saakka, jonka jälkeen alueella vaikuttivat mamelukit.

Osmanien valtakunta sai kaupungin alaisuuteensa vuonna 1517. Heidän valtakaudellaan Haman merkitys kasvoi alueellisena hallinnon keskuksena. Se oli aluksi osa Tripolin eyaletia ja vuonna 1864 siitä tuli oman sanjakinsa pääkaupunki Shamin vilayetissa. Osamien alaisuudessa kaupungista kehkeytyi keskikokoinen maakuntakaupunki, jollaisena se on säilynyt siitä lähtien. Ympäröivän maatalousalueen takia se oli myös merkittävä sokerin ja puuvillan kaupan keskus. Se sai myös mainetta hyvin vanhoillisena sunnalaisena kaupunkina.

Nykypäivä

Vuoden 1982 verilöylyn tuhoja.

Ranskan vallan aikana Syyriassa Haman kaupungin rajat käsittivät itse kaupungin lisäksi myös 114 kylää. Suurinta osaa niiden maista hallitsi pari suurta maanomistajaperhettä. Tämä synnytti jännitteitä eri sosiaaliluokkien välillä. 1940-luvulla paikallinen Akram Hawrani alkoi kampanjoida maauudistusten puolesta ja hän perusti sittemmin Baath-puolueeseen liittyneen arabisosialistisen puolueen. Baath-puolue nousi valtaan itsenäisessä Syyriassa vallankaappauksella maaliskuussa 1963, mikä merkitsi uhkaa maanomistajille Hamassa. Syyrian vanhoilliset ainekset kapinoivat keväällä 1964 ja Hama oli tämän kapinan keskus. Syyrian hallinto lähetti kaupunkiin panssarivaunuja ja sotilaita kapinan kukistamiseksi. Hafiz al-Asad nousi valtaan vallankaappauksella vuonna 1970 ja Hamassa kapinoitiin taas vuonna 1982. Hallinto vastasi jälleen armeijan voimin ja kaupunki kärsi suuria tuhoja. Kuolleita tapauksen johdosta tuli 10 000-25 000.

Syyrian sisällissota

Katso myös: Syyrian sisällissota

Maaliskuussa 2011 kaupungissa syttyi mielenosoituksia sen jälkeen, kun joukko hallituksen vastaisia graffiteja tehneitä teinejä pidätettiin ja kidutettiin. Mielenosoituksiin osallistui satojatuhansia mielenosoittajia kaupungin keskusaukiolla. 1. heinäkuuta samana vuonna ramadanin aikaan valtion turvallisuusjoukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan useilla eri paikoilla kaupungissa. Aktivistien mukaan tulituksessa kuoli noin 100 henkilöä. Elokuun puolella kaupunkiin saapuivat panssarivaunut. 5. elokuuta hallituksen joukot ilmoittivat kukistaneensa kansannousun Hamassa. Sittemmin Syyrian hallituksen joukot ovat tuhonneet rakennuksia kaupungissa ilmeisesti kostona paikallisen väestön tuesta kapinallisille. Masaa Al Arbaeenin kaupunginosa tuhottiin täysin syyskuun ja lokakuun välillä 2012.

Joulukuussa 2024 Syyrian kapinalliset etenivät Haman tuntumaan osana laajaa hyökkäystä Luoteis-Syyriassa. Hallinnon joukot tekivät vastarintaa kaupungin liepeillä, mutta lopulta kapinallsiet mursivat heidän asemansa ja he valtasivat Haman 5. joulukuuta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hama Wikimedia Commonsissa