Hans Christian Lumbye

Hans Christian Lumbye (2. toukokuuta 1810 Kööpenhamina, Tanska – 20. maaliskuuta 1874 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen säveltäjä ja kapellimestari.

Hans Christian Lumbye

Lapsuus ja nuoruus

Hänen isänsä oli ammattisotilas. Hans Christianin ollessa kuusivuotias perhe muutti Kööpenhaminasta Randersiin, jonka varuskuntaan isä oli saanut komennuksen. Siellä Hans Christian sai musiikkitunteja paikalliselta urkurilta, jolloin hän oppi lukemaan nuotteja ja soittamaan viulua. Kun hän oli 12-vuotias, isä sai siirron Odenseen, jossa poika jatkoi musiikkiopintojaan paikallisten muusikoiden johdolla. Oli vain ajan kysymys – varuskuntakaupungissa kun oltiin – milloin Hans Christian rupesi kiinnostumaan sotilasmusiikista. Hän ryhtyikin opiskelemaan trumpetin soittoa ja oppi sen niin hyvin ja nopeasti, että neljätoistavuotiaana hänet värvättiin varuskunnan soittokuntaan. Näihin aikoihin hän sävelsi ensimmäiset pikkukappaleensa.

Ratsuväen trumpetistista Tivolin kapellimestariksi

Vuonna 1829 hän siirtyi trumpetistiksi ratsuväen soittokuntaan Kööpenhaminaan. Solmittuaan avioliiton 1832 hän ryhtyi etsimään lisäansioita sittemmin viisilapsiseksi kasvaneen perheensä elättämiseen. Hän oli jo päässyt sisälle Kööpenhaminan musiikkipiireihin ja saanut paljon ystäviä, joiden kanssa hän keikkaili erilaisissa kokoonpanoissa ravintoloissa, teattereissa, tanssiaisissa jne. Sotilaan poikana hän suunnitteli sotilasmuusikon uraa.

Vuonna 1839 Kööpenhaminassa vieraili itävaltalainen orkesteri, jonka ohjelmistoon kuului muun muassa wieniläissäveltäjien Johann Straussin ja Joseph Lannerin säveltämiä valsseja ja galoppeja. Lumbye ihastui orkesterin esityksiin – erityisesti wienervalsseihin – niin paljon, että kävi kuuntelemassa melkein kaikki orkesterin konsertit. Haaveet sotilasurasta jäivät, ja musiikista tuli hänen elämäntyönsä.

Muutamaa kuukautta myöhemmin hän kokosi oman 20-jäsenisen orkesterin, jonka oli tarkoitus esiintyä vuoden 1839 loppupuolella. Kuningas Fredrik VI kuoli 3. joulukuuta vähän ennen suunniteltua ensikonserttia, ja tämän johdosta Tanskassa oli kahden kuukauden suruaika, jolloin huvitilaisuuksia ei saanut järjestää. Orkesteri pääsi esiintymään vasta 4. helmikuuta 1840. Konsertti pidettiin Hotel D'Angleterressä, ja ohjelma käsitti Straussin ja Lannerin sävellyksiä sekä yhden Lumbyen oman sävellyksen, Danmarks Vals-nimisen kappaleen. Tästä lähti myös alulle hänen uransa säveltäjänä. Wieniläissäveltäjät esikuvanaan hän sävelsi valsseja, minkä lisäksi tuotantoon tulivat myös polkat, masurkat ja galopit.

Lumbyen orkesteri sai 1843 kiinnityksen vasta avattuun Kööpenhaminan Tivoliin. Tivolin konserteissa soitettiin paljon hänen omia sävellyksiään, ja ajan mittaan sekä orkesterista että sen säveltävästä kapellimestarista tuli eräänlainen instituutio Tanskan musiikkielämässä. Viihdemusiikin ohella orkesteri soitti myös sinfoniamusiikkia ja oli näin luomassa Tivolin musiikkiperinteitä. Talvikausina orkesteri esiintyi eri paikoissa Kööpenhaminassa (muun muassa Casinolla) ja teki konserttimatkoja sekä Tanskassa että ulkomailla. Esiintymismatkat ulottuivat muun muassa Pariisiin, Wieniin, Berliiniin ja Pietariin. Konsertit olivat yleisömenestyksiä, ja Lumbyen sävellyksistä tuli suosittuja.

Hän johti musiikkia Tivolissa 30 vuoden ajan. Rankka työtahti johti lopulta hänen terveytensä heikkenemiseen. Tivolissa oli esiintymisiä joka ilta, minkä lisäksi tuottelias sävellystyö kulutti hänen voimiaan. Lisäksi hänen kuulonsa oli huonontunut lapsena sairastetun korvatulehduksen seurauksena, ja hän oli 60-vuotiaana lähes umpikuuro. Hän luopui kapellimestarin tehtävistä 1872 ja johti orkesteria viimeisen kerran vierailevana kapellimestarina kesällä 1873, terveydentilansa vuoksi istualtaan. Silloin kuultiin Samppanjagaloppi viimeisen kerran säveltäjänsä johtamana. Hän kuoli seuraavana keväänä 63-vuotiaana. Hänen molemmat poikansa jatkoivat orkesterin johdossa isänsä luomaa musiikkiperinnettä.

Henkilökuva ja perhe

Lumbye sai musiikkiinsa vaikutteita Johann Straussilta ja Joseph Lannerilta, mutta hänen musiikkinsa on perusolemukseltaan tanskalaista. Siinä missä Strauss ja Lanner tunnetaan valsseista, Lumbye on tullut tunnetuksi galoppien säveltäjänä. Hänen tuotantonsa käsittää runsaat 700 sävellystä.

Hänen poikansa Carl Lumbye (1841–1910) ja Georg Lumbye (1843–1922) olivat kapellimestareita ja sävelsivät tanssimusiikkia. Kolme tytärtä Caroline (1833–1901), Julie (1835–1895) ja Amalie (1845–1923) olivat musikaalisesti lahjakkaita näyttelijöitä, ja heistä Caroline oli myös runoilija ja säveltäjä.

Hänen lastenlapsistaan mainittakoon Georgin poika Theodor (Tippe) Lumbye (1879–1959), joka toimi isoisänsä tavoin Tivolin kapellimestarina. Amalie-tyttärellä oli kolme musikaalisesti lahjakasta poikaa, joista Ernst Høeberg (1871–1926) oli sellotaiteilija, Georg Høeberg (1872–1950) kapellimestari ja Albert Høeberg (1879–1949) oopperalaulaja.

Sävellyksiä

• Samppanjagaloppi on sävelletty Tivolin 2-vuotisjuhlaan 1845. Se on Lumbyen tunnetuin ja suosituin sävellys
• Amelie-valssi on omistettu nuorelle mezzosopraanolle Amelie Hartmannille, johon Lumbye oli tutustunut 1846 Berliinissä
• Unikuvia (1846) kuvaa nuoren tytön vaihtuvia unelmia
• Kööpenhaminan rautatiegaloppi syntyi Kööpenhaminasta Roskildeen rakennetun ensimmäisen rautatien vihkiäisiin 1847
• Petersborgerinden (Pietarin neito, 1850) on polkka, joka kuuluu sävellyssarjaan Muistoja Pietarista. Lumbye asui Pietarissa usean kuukauden ajan talvikaudella 1849–1850
• Columbine (1862) on polkka-masurkka, joka on omistettu Tivolissa esiintyneelle Columbine-nimiselle pantomiimitaiteilijalle
• Konserttipolkka kahdelle viululle ja orkesterille (1863) on omistettu säveltäjän pojille Carlille ja Georgille, jotka olivat solisteina polkan kantaesityksessä
• Kuningatar Louisen valssi (1868) on omistettu silloiselle Tanskan kuningattarelle

Levytyksiä

• Champagne Galop, Polkas, Mazurkas and Waltzes, Tanskan RSO, joht. Gennadi Rozhdestvensky, 1993 (Chandos Records 9209). Osa artikkelista on vapaasti suomennettu levyn tanskan-, englannin- ja saksankielisestä esittelytekstistä.

Katso myös

• Kööpenhaminan Tivoli

Kirjallisuutta

• Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4 (1978) ISBN 951-1-04763-9

Aiheesta muualla

• Lyhyt elämäkerta (tanskaksi) (liitteenä posetiivilla soitettu ääninäyte Samppanjagalopista)
• Kuva Lumbyen haudalta
• Luettelo Lumbyen sävellyksistä
• Tanskan Kuninkaallisen Kirjaston nuottiarkisto Lumbyen sävellyksistä pianosovituksina (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lumbye 200 vuotta, pdf (tanskaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)