Hasavjurtin piiri (ven. Хасавюртовский район, Hasavjurtovski raion; kumykiksi, avaariksi ja lezgiksi Хасавюрт район, Hasavjurt raion; dargiksi Хасавюртла район, Hasavjurtla raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanin tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 1423,6 neliökilometriä. Asukkaita on 140 400 henkeä (vuonna 2010).[1]

Hasavjurtin piiri Dagestanin kartalla.

Hasavjurtin piiri sijaitsee Dagestanin pohjoisosan alankoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa Dagestanin Babajurtin, idässä Kiziljurtin ja etelässä Kazbekin ja Novolakin piireihin sekä lännessä Tšetšenian Gudermesin ja Šelkovskajan piireihin. Luoteisrajalla virtaa Terekjoki.

Piiriin kuuluu 42 maalaiskuntaa: Adilotar, Adžimažagatjurt, Akbulatjurt, Aksai, Bairamaul, Bammatjurt, Batajurt, Batašjurt, Boragangetšuv, Dzeržinskoje, Endirei, Hamavjurt, Kandauraul, Karlanjurt, Kazmaaul, Kokrek, Kostek, Kuruš, Mogilevskoje, Moksob, Mutsalaul, Novogagatli, Novoselskoje, Novosositli, Novyi Kostek, Nuradilovo, Oktjabrskoje, Osmanjurt, Pervomaiskoje, Pokrovskoje, Sadovoje, Šagada, Siuh, Solnetšnoje, Sovetskoje, Sulevkent, Temiraul, Teretšnoje, Toturbijkala, Tšagarotar, Tsijab Itšitšali ja Tukita. Asutuskeskuksia on yhteensä 58. Hallinnollinen keskus on Hasavjurtin kaupunki, joka ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 31,9 % kumykkeja, 30,5 % avaareja, 25,7 % tšetšeenejä, 5,9 % lezgejä ja 5,1 % dargeja. Avaarien lukuun sisältyy muun muassa andeja. Kaupunkiväestöä ei ole.[1]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan, vihannesten, hedelmien ja viinirypäleiden viljelyyn sekä karjanhoitoon. Lisäksi on elintarviketeollisuutta, mattokutomo ja rakennustarvikkeiden tuotantoa.

Piirissä toimii 8 lastentarhaa ja 53 koulua. Kulttuurilaitoksia ovat kolme musiikki- ja taidekoulua, 45 kulttuuri- ja vapaa-ajankeskusta, 49 kirjastoa, kaksi teatteria ja kaksi kotiseutumuseota.

Paikallislehtinä ilmestyvät venäjänkielinen Družba (”Ystävyys”), kumykinkielinen Qumuq tüz (”Kumykkien tasanko”), avaarinkielinen Nasihat (”Opetus”) ja tšetšeeninkielinen Niiso (”Tasa-arvo”).

Lähteet

muokkaa
  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 28.8.2009. Viitattu 4.1.2011. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
os 19