Hip hei hutsu!
Hip hei hutsu! (ruots. Hip Hip Hora!) on vuonna 2004 ensi-iltansa saanut ruotsalainen draamaelokuva, jonka on ohjannut Teresa Fabik. Elokuva tunnetaan englanninkielisissä maissa nimellä The Ketchup Effect.
Hip hei hutsu! | |
---|---|
Hip Hip Hora! | |
Ohjaaja | Teresa Fabik |
Käsikirjoittaja | Teresa Fabik |
Tuottaja | Lars Blomgren |
Säveltäjä | Jacob Groth |
Kuvaaja | Pär M. Ekberg |
Leikkaaja | Sofia Lindgren |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ruotsi |
Tuotantoyhtiö |
|
Levittäjä |
Sandrew Metronome Netflix |
Ensi-ilta | Ruotsi 26. tammikuuta 2004 |
Kesto | 93 min |
Alkuperäiskieli | ruotsi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Juoni
muokkaaSofie, Emma ja Amanda ovat juuri aloittaneet yläasteen. He iskevät heti silmänsä Mouseen, Jensiin ja Sebbeen. Sofie ja hänen kaverinsa menevät Mousen kaverin järjestämiin bileisiin, joissa Sofie suutelee myös kännissä olevaa Sebbeä, juo liikaa ja sammuu. Mouse käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa Sofiesta valokuvia riisuttuaan hänet. Kuvat päätyvät sekä kouluun kaikkien nähtäväksi että Sofien isän lokeroon, ja Sofie leimataan huoraksi. Hän alkaa nopeasti menettämään jokaisen kaverinsa ja hänellä on enää Sebbe, joka lohduttaa Sofieta. Sofie kuulee uusien bileiden olevan kyhäillä ja menee paikalle kutsumattomana vieraana. Sofien ystävät ovat jättäneet Sofien kokonaan, ja Sofie päättää hypätä ikkunasta. Sairaalasta toipumisen jälkeen Sofien elämä alkaa taas pikku hiljaa parantua, ja hän saa vanhat kaverinsa takaisin.
Rooleissa
muokkaaAmanda Renberg | … | Sofie |
Björn Kjellman | … | Krister |
Ellen Fjæstad | … | Amanda |
Linn Persson | … | Emma |
Filip Berg | … | Sebbe |
Marcus Hasselborg | … | Mouse |
Arvioita
muokkaaTurun Sanomien Päivi Valotien mielestä Hip hei hutsu! jättää kevyesti taakseen silkkaa romanttista hölynpölyä tai vahingoniloista huumoria tarjoilevan Hollywood-teiniviihteen. Hänestä sen suurin ansio on muistuttaa katsojaa ihan oikeista epäkohdista, ”koulukiusaamisesta yleensä ja erityisesti naisille asetuista ristiriitaisista vaatimuksista niin ulkonäön kuin käyttäytymisenkin suhteen sekä epätasa-arvoisesta ja seksistisestä kaltoinkohtelusta, johon tytöt törmäävät jatkuvasti tasa-arvoisiksi kuvitelluissa Pohjoismaissakin.”[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ Valotie, Päivi: Menetetty maine Turun Sanomat. 2.10.2004. Viitattu 18.4.2019.