Hipparkhos (dialogi)

Hipparkhos ; eli Voitontavoittelija
Ἵππαρχος ; ἢ Φιλοκερδής
	; Dialogin alku pergamenttikoodeksissa Codex Oxoniensis Clarkianus 39 vuodelta 895.
Alkuperäisteos
Kirjailija	Pseudo-Platon
Kieli	muinaiskreikka (klassinen)
Genre	filosofia
Julkaistu	300- tai 200-luku eaa.?
Aitous	epäperäinen
Tetralogia	IV tetralogia; Alkibiades I; ; Alkibiades II; ; Hipparkhos; ; Kilpailijat;
Numerointi	225a–232c
Suomennos
Niteessä	Teokset VII
Suomentaja	A. M. Anttila
Kustantaja	Otava
Julkaistu	1999
ISBN	951-1-15898-8
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
	Infobox OK

Hipparkhos (m.kreik. Ἵππαρχος; lat. Hipparchus) on Platonin nimiin pantu dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Voitontavoittelija (Φιλοκερδής, Filokerdēs).^[1] Dialogissa keskustelevat Sokrates ja tuntemattomaksi jäävä "ystävä". Dialogia pidetään yleisesti epäperäisenä.^[2]

Historia

Dialogi luettiin Platonin teosten joukkoon antiikin aikana. Nykyään tutkijat pitävät dialogia yleisesti epäperäisenä eli jonkun toisen henkilön kirjoittamana. Sen arvellaan mahdollisesti olevan Akatemian myöhempää tuotantoa. Tämä perustuu dialogin tyylistä ja eräistä muista seikoista tehtyihin havaintoihin.

Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu IV tetralogiaan yhdessä dialogien Alkibiades I, Alkibiades II ja Kilpailijat kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin eettisten teosten joukkoon.^[1]

Sisältö

Dialogissa keskustelevat Sokrates ja tuntemattomaksi jäävä ”ystävä”. Kuten dialogin nimi kertoo, se käsittelee Ateenan tyranni Hipparkhosta, joka eli 500-luvulla eaa. ja oli kuollut jo kauan ennen dialogin kirjoittamista.

Dialogin päämääränä on määritellä ahneus. Sokrateen ystävä esittää, että ahneus on voitontavoittelua asioista, joilla ei ole arvoa. Sokrates vastaa, ettei kukaan yritä hyötyä arvottomista asioista; jos ahneus on voitontavoittelua, se on halua hyvään, ja näin jokainen on ahne. Sokrateen ystävä katsoo, että tässä näkemyksessä täytyy olla jotakin vialla, mutta ei osaa sanoa suoraan, missä vika on.^[3]

Lähteet

↑ ^a ^b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
↑ Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 366–367.
↑ Platon: Hipparkhos 225a–232c.

Kirjallisuutta

Suomennos

Platon: Hipparkhos. Teoksessa Teokset VII. (Toinen painos) Suomentanut A. M. Anttila. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15898-8

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

Plato: Hipparchus. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera, Volume II: Parmenides, Philebus, Symposium, Phaedrus, Alcibiades I and II, Hipparchus, Amatores. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145417 Kreikankielinen alkuteksti.
Plato: Hipparchus. Teoksessa Plato’s Works. (Volume XII: Charmides. Alcibiades 1 & 2. Hipparchus. The Lovers. Theages. Minos. Epinomis. Loeb Classical Library) Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99221-0 Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla

Teos

Plato: Hipparchus. Perseus. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)

Platonin teokset

Varhaisvaihe	Sokrateen puolustuspuhe Kharmides Kriton Euthyfron Alkibiades I Laajempi Hippias Lyhyempi Hippias Ion Lakhes Lysis
Keskivaihe	Kratylos Euthydemos Gorgias Meneksenos Menon Faidon Protagoras Pidot Faidros Valtio Parmenides Theaitetos
Myöhäisvaihe	Kleitofon Timaios Kritias Sofisti Valtiomies Filebos Lait
Mahdollisesti epäperäiset ja epäperäiset	Aksiokhos Alkibiades II Demodokos Hipparkhos Epigrammit Epinomis Eryksias Hyveestä Kilpailijat Kirjeet Minos Määritelmiä Oikeamielisyydestä Sisyfos Theages

[DL-1] Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.

[Thesleff-1999-2] Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 366–367.

[3] Platon: Hipparkhos 225a–232c.

[1]

[2]

[3]