Hirvihaaran kartano
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain osa lähteistetty. |
Hirvihaaran kartano on hotellina ja ravintolana toimiva kartano Mäntsälässä Mustijoen varrella Hirvihaaran kylässä.
| Hirvihaaran kartano | |
|---|---|
 Hotelli Hirvihaaran Kartano ja Lasipaviljonki |
|
| Osoite | Kartanonlenkki 56 |
| Sijainti | Mäntsälä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Valmistumisvuosi | 1918 |
| Suunnittelija | Jarl Eklund[1] |
| Rakennuttaja | Herman Holmberg[2] |
 |
|
Hirvihaaran kartanon historia
muokkaaHirvihaaran kartano on osa entisestä Lassilan tilasta, joka vuonna 1759 jaettiin kahteen ja myöhemmin neljään osaan. Yksi osista sai nimen Hirvihaara.
Hirvihaaran kartano rakennettiin alun perin yksityiskodiksi. Rakennuttajana toimi Hirvihaaran Tulitikkutehtaan omistaja, insinööri Herman Holmberg (1874–1926). Herman Holmbergin perhe muutti Helsingistä Hirvihaaraan vuonna 1878 perheen isän Frans Holmbergin ostettua Hirvihaaran Tulitikkutehtaan. Frans Holmbergin kuoltua vuonna 1901 tehdas siirtyi hänen pojalleen Herman Holmbergille, joka oli valmistunut insinööriksi Ruotsissa. Hän kunnosti ja nykyaikaisti tehtaan hankkimalla koneita Ruotsista.
Arvostettujen suunnittelijoiden luomus
muokkaaTulitikkutehtaan omistajana Herman Holmberg kuului Suomen varakkaimpien ihmisten joukkoon. Hän rakennutti Hirvihaaraan talon kodikseen, jota alettiin kutsua kartanoksi sen loisteliaisuuden ja kartanomaisuuden vuoksi. Suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti Jarl Eklund ja puutarha-arkkitehti Paul Olsson.[1]
Holmberg järjesti juhlia kartanolla ja ajoi ulkomailta tuomallaan Fiat –merkkisellä henkilöautollaan. Tehtaalla oli vuonna 1920 töissä 105 henkilöä. Hirvihaarassa ryhdyttiin rakentamaan uutta tulitikkutehdasta 1922, jolloin tehtaalle Mäntsälään hankittiin Saksasta ensimmäinen kuorma-auto.[1]
Vuonna 1924 Holmberg vihittiin Hjördis Berghellin kanssa. Seuraavan vuoden marrakuussa tehtaalle tuotiin Saksasta uusi tulitikkujen kuivausrumpu joka vieri Holmbergin päälle Järvenpään asemalla. Holmberg johti sairasvuoteeltaankin uuden tehtaan rakennustöitä, mutta hän kuitenkin menehtyi onnettomuuden seurauksena vuonna 1926, eikä ehtinyt nähdä tehdasta valmiina.[1]
Osana Mäntsälän kapinan historiaa
muokkaaMäntsälän kunnanvaltuusto päätti Holmbergin kuoleman jälkeen vuonna 1927 ostaa Hirvihaaran kartanon. Jo vuonna 1929 kartano myytiin Pentti Sakkiselle, joka oli Mäntsälän kapinan johtomiehiä. Kommunismin vastaisen mielialan kasvaessa Suomessa 1929 syntyi lapuanliike.
Mäntsälän kapina oli lapuanliikkeen kannattajien käynnistämä aseellinen liikehdintä Mäntsälässä alkuvuonna 1932. Maaliskuun alussa 1932 presidentti P. E. Svinhufvud piti radiopuheen, jossa hän kehotti Mäntsälässä olijoita palaamaan koteihinsa ja se taittoi kapinan kärjen. Vielä noin kolme kuukautta kapinan jälkeen oli Sakkinen jälleen epäiltynä yhdeksi vasemmiston puhetilaisuuden kahakan johtomiehistä. Kapinan johtomiehiä lähti pidättämään helsinkiläinen 60-miehinen poliisipartio sekä 150 miestä ja toistakymmentä upseeria Uudenmaan rykmentistä. Sakkinen pidätettiin Hirvihaarassa 16. kesäkuuta 1932. Hänet vapautettiin kuitenkin jo muutaman päivän kuluttua, sillä pidätys oli aiheeton. Sakkinen sai kuitenkin tuomion mm. Ohkolan kahakan suunnittelusta ja kapinallisten julistuksen välittämisestä presidentti Svinhufvudille.
Kun kartanon omistus siirtyi Sakkiselta takaisin Mäntsälän kunnalle, kunta harkitsi jopa tekevänsä kartanon päärakennuksesta uuden kunnantalon. Asia raukesi, kun Hirvihaaran kartano myytiin eteenpäin 3. syyskuuta 1934 Hirvihaaran kartano Oy:lle, jolloin tila oli maanviljelyskäytössä ja päärakennus toimi viljavarastona.
Kenttäsairaalasta vanhainkodiksi
muokkaaHirvihaaran kartano Oy:n osakkeet myytiin 6. huhtikuuta 1939 vapaaherra Johan ja Dagmar Ramsaylle sekä heidän lapsilleen Oneidalle ja Andersille. Ramsayn aikana kartanon mailla oli kaksi lasista kasvihuonetta, joissa oli keskuslämmitys ja ne olivat lämmitetyt myös talvisin. Johan Ramsay toimitti sieltä esimerkiksi ruusut naapurin häihin.
Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 vapaaherratar Dagmar Ramsay, perusti Hirvihaaran kartanon alakertaan kenttäsairaalan, joka toimi lähinnä sotilaiden toipilaskotina vielä jatkosodan aikanakin 1941–1944.[2] Hirvihaaran kartanon päärakennuksessa oleva korkea torni toimi sota-aikana ilmavalvontatornina, ja hirvihaaralaisia nuoria toimi ilmavalvontatehtävissä.
Helsingin kaupunki osti Hirvihaaran kartanon vuonna 1951. Kartanoon perustettiin miesten hoitokoti vuonna 1952. Potilaat tulivat Helsingistä ja Koskelan vanhainkodista joissa heitä oli majoitettuina oli sotien jälkeisen asutotilanteen takia. Helsingissä vuonna 1952 järjestettyjen olympialaisten ajaksi alkoholisoituneita ”laitapuolen kulkijoita” kuljetettiin Hirvihaaran pois Helsingin katukuvasta. Asukkaita Hirvihaaran vanhainkodissa oli lähes 60. Ukko-kodin toiminta jatkui kartanossa vuoteen 1989 saakka.[2][3]
Helsingin kaupunki myi Hirvihaaran kartanon huonokuntoiset rakennukset ja tilukset Mäntsälän kunnalle vuonna 1989, jolloin kartanon rakennukset jäivät tyhjilleen.[2]
Suuri saneeraus ja uudisrakentamista
muokkaa
Mäntsälän kunta myi Hirvihaaran Kartanon huonokuntoisena 1,8 miljoonalla markalla tammikuussa 1992 sen nykyiselle omistajalle Arto Hakalalle. Kaupan jälkeen siellä aloitettiin mittavat kunnostustyöt. Työt kestivät kolme kuukatta sadan miehen voimin.[2] Kartano avattiin hotellikäyttöön heinäkuussa 1992, jolloin Mäntsälässä oli asuntomessut.[1][4]
Hirvihaaran Kartanon savusauna valmistui vuonna 1997 lähelle Mustijoen rantaa. Arkkitehti Fred Wegeliuksen suunnittelema pihapiirissä oleva Ruusutalo valmistui vuonna 2000. Tenniskenttä ja -klubi valmistuivat vuonna 2002.
Yli 200 neliömetrin lasipaviljonki otettiin käyttöön vuonna 2013. Sitä ja hotellihuoneita on ollut suunnittelemassa arkkitehti Samppa Lappalainen.
Hotelli-ravintola
muokkaaKartanossa toimii myös ravintola.[5] Hotellissa on 29 majoitushuonetta sekä useita kokoustiloja. Kartanon alueella on savusauna, tenniskenttä ja keittiöpuutarha.
Hotelli Hirvihaaran Kartanon kuvagalleria
muokkaa-
Lasipaviljonki -
Hotelli Hirvihaaran Kartanon yläaulasta näkymä Laulusaliin ja suurelle parvekkeelle -
Hotelli Hirvihaaran Kartanon julkisivu
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Hirvihaaran kartanon historia Hotelli Hirvihaaran kartano. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ a b c d e Näveri, Vesa: Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä Ilta-Sanomat. 19.4.2019. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ Marttinen, Vesa: Pariisi siivosi asunnottomia olympialaisten tieltä – näin tehtiin myös Helsingissä, ja tulos oli yllättävä Yle Historia. 10.8.2024. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ Mäntsälä 1992 Osuuskunta Suomen Asuntomessut. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ Mäntsälän kartanoita. Päijät-Hämeen museomatka. Päijät-Hämeen museoverkko. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 2.8.2010.