Hyvinkään lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä
	; Yleiskuva Hyvinkään lentokentästä
IATA-koodi	HYV
ICAO-koodi	EFHV
Sijainti	Hyvinkää
Koordinaatit	60°39′16″N, 024°52′52″E
Tyyppi	julkinen
Ylläpitäjä	Hyvinkään Ilmailukerho
Valmistumisvuosi	1940
Korkeus	131 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys	Hyvinkää – 1 km
Kiitotiet
Huomioita
Lähteet	VFR Suomi/Finland
	Infobox OK

Hyvinkään lentokenttä (IATA: HYV, ICAO: EFHV) on Hyvinkäällä sijaitseva lentopaikka. Se on niin kutsuttu korpikenttä, sillä kentällä ei ole lennonjohtoa.

Purjelentoa varten kentällä on käytössä purjelentoalue G-47, mikä mahdollistaa purjelentotoiminnan Helsingin lähestymisalueella ilman transponderia. Kentän osoite on Lentokentäntie 50, 05820 Hyvinkää.

Kentällä toimivat muun muassa Jukolan Pilotit, Hyvinkään Ilmailukerho ja Mäntsälän ilmailukerho. Lentokonekorjaamo Konekorhonen sijaitsee myös kentällä.

Historia

Hyvinkään lentokenttää alettiin rakentaa välirauhan aikana. Kentän sijaintipaikkaan vaikuttivat Hyvinkään ja Riihimäen rautateiden risteyskohdat sekä sijainti lähellä Helsinkiä.

Kentän rakentaminen oli Tie- ja vesirakennushallituksen vastuulla ja rakentamiseen käytettiin muun muassa työvelvollisia sekä joukkuetta virolaisia vapaaehtoisia. Kentän valmistumiskatsaus pidettiin 30. syyskuuta 1940 ja sen rakentaminen oli tullut maksamaan 4,7 miljoonaa silloista markkaa.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen kentälle laskeutunut lentokone oli Bristol Blenheim, jonka miehistö oli laskeutunut vielä keskeneräiselle kentälle kyselemään polttoainetta.

Fokker D.XXI -pari.

Muistomerkki

Sota-aika

Jatkosodan alussa kentältä toimi Lentolaivue 32 komentajanaan kapteeni Erkki Heinilä. Laivue suoritti kentältä useita sotalentoja, mutta tuloksia saatiin vain 25. kesäkuuta 1941 suoritetulla torjuntalennolla, jolla seitsemän Hyvinkäältä lentoon lähtenyttä Fokker D.XXI -hävittäjää onnistui torjumaan neuvostoliittolaisten DB-3-pommikoneiden hyökkäyksen Keravan tasalla. Koneista yksi pudotettiin Malmin tasalla ja toinen putosi Suomenlahteen. Molempien pudottaja oli Veikko Evinen FR-116-koneella.

Kentän ongelmana torjunnoissa oli, että korkealla harjun päällä sijaitsevalta kentältä nousi aina selvä pölypilvi koneiden startatessa ja tämä sai viholliskoneet kääntymään takaisin ennen kuin hävittäjät olivat saavuttaneet kohteitaan. Lentolaivue 32 siirtyi pois Hyvinkäältä 2. heinäkuuta 1941 ja seuraavana päivänä kentälle saapui Lentolaivue 30:n esikunta ja 2. lentue kalustonaan Fokker D.XXI -koneet. Laivue toimi Hyvinkäältä käsin työkenttänään Malmi. Laivue 30 siirtyi pois Hyvinkäältä 1. syyskuuta 1941 ja toiminta-aikana laivue oli saavuttanut useita ilmavoittoja lähinnä Suomenlahdella.

Sodan loppupuolen kenttä toimi lähinnä varakenttänä ja sillä oli koulutustoimintaa mikä näkyy tilastoissa muun muassa runsaina koneiden rikkomisina. Sodan jälkeen ilmavoimilla oli vielä jonkin verran toimintaa Hyvinkäältä esikuntalentueen Brewster B 239 -koneiden pitäessä Hyvinkäätä ja Malmia tukikohtinaan.

Kentän rakennuksen yhteydessä paikalle suunniteltiin myös ilmapuolustusta. Tarinan mukaan ilmapuolustus osui muun muassa neuvostoliittolaiseen pommikoneeseen, joka syöksyi lähellä sijaitsevaan Rutikka-nimiseen lampeen, jonka pohjassa kone edelleen makaa. Vuonna 2022 tehdyssä viistokaikuluotauksessa ei kuitenkaan löytynyt jälkiä lentokoneenhylystä.^[2]

Suomen päälentoasemana

Sodan jälkeen Hyvinkään lentokenttä toimi jonkin aikaa Suomen päälentoasemana Helsinki-Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Kentällä toimi tällöin Aero Oy kalustonaan muun muassa Junkers Ju 52- sekä DC-2-liikennekoneet. Aeron hankkimat DC-3:t saapuivat kentälle vähän ennen toiminnan muuttamista takaisin Malmille.

Lokakuun lopulla 1945 Aero Oy:n kolmimoottorinen Junkers Ju 52/3m matkustajakone OH-LAK Sampo putosi metsään yrittäessään laskeutua sankassa sumussa Hyvinkään lentokentälle. Kone tuhoutui pakkolaskussa mutta kolmesta miehistön jäsenestä ja 14 matkustajasta vain kaksi loukkaantui.^[3]^[4]

Aeron aikainen terminaalirakennus on yhä olemassa ja se toimii Hyvinkään ilmailukerhon kerhorakennuksena. Aeron kaarihallin rauniot sijaitsevat lyhyen kiitotien varrella. Halli paloi purkutöiden yhteydessä.

Harrastustoiminta

Myöhemmin kentällä on ollut vilkasta harrasteilmailutoimintaa. Kenttä on isännöinyt muun muassa purjelennon 15 metrin luokan SM-kisoja vuonna 1987. Puolustusvoimat käyttävät yhä kenttää jonkin verran harjoituksiinsa. Useammin nähtyjä vieraita ovat olleet ilmatorjuntarykmentin varusmiehet sekä helikopterilentue. Alkuperäisistä sodan aikaisista neljästä kiitotiestä kaksi on metsittynyt ja kaksi käytössä.

Kiitotiet

Lentoasemalla on kaksi kiitotietä, 04/22 ja 12/30, joilta molemmilta voidaan suorittaa vintturihinauksia purjelentokoneille. Kiitotietä 12/30 ei aurata talvella.

Lähteet

Patolinna, Petteri: Hyvin lentää: Hyvinkään lentokentän historiaa: Hyvinkään ilmailukerhon historiaa 1949–1998. Hyvinkää: Hyvinkään ilmailukerho, 1998.
Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3a: Fokker D.XXI (Mercury). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-02-3
Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3b: Fokker D.XXI (Wasp). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-03-1