Irlannin kuningaskunta
Irlannin kuningaskunta (iiriksi Ríoghacht Éireann) oli Irlannin saarella vuosina 1541–1800 sijainnut valtio, joka oli personaaliunionissa Englannin kanssa. Irlannin kuningaskunnan valtaistuinta pitivät hallussaan Englannin kuninkaat. Irlannin kuningaskunnan ensimmäinen hallitsija oli Englannin Henrik VIII, joka vuonna 1541 otti aiemman Irlannin lordin tittelin tilalle tittelin Irlannin kuningas.[1]
| Irlannin kuningaskunta Ríoghacht Éireann |
|||
|---|---|---|---|
1541–1800 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Dublin | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 84 421 km² | ||
| Väkiluku (1800) | 5 500 000 | ||
| Uskonnot | roomalaiskatolisuus, protestanttisuus | ||
| Kielet | iiri, englanti | ||
| Valuutta | Irlannin punta | ||
| Edeltäjä | Irlannin lordikunta | ||
| Seuraaja |
 Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta |
||
Irlannin kuningaskunnassa valtaa pitivät sijaishallitsijat (alkuun Lord Deputy, myöhemmin Lord Lieutenant), joista valtaosa oli englantilaisia aatelismiehiä.[2]
Irlannin kuningaskunta päättyi vuonna 1800 Ison-Britannian kuningaskunnan kanssa tehtyyn unionilakiin, jonka seurauksena 1. tammikuuta 1801 muodostettiin Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[3]
Lähteet
muokkaa- O’Brien, Maire & Conor Cruise: Ireland: A Concise History. Thames & Hudson, 1985. ISBN 9780500273791 (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ O’Brien, s. 56.
- ↑ Lord Deputy of Ireland Tudorplace
- ↑ Acts of Union: The creation of the United Kingdom BBC.