Islannin joet

Wikimedia-luetteloartikkeli

Islannin jokia on noin 250 ja ne jaotellaan syntytapansa perusteella jäätikköjoiksi (isl. jökulsá), tavallisiksi joiksi (isl. dragár) ja lähteistä alkaviksi joiksi (isl. lindár). Jäätikköjoet saavat alkunsa jäätiköiden sulaessa, joten niiden virtaamat riippuvat voimakkaasti vuodenajasta. Jos jäätikön alla on voimakkaasti purkautuva tulivuori, sulaa jäätikkö äkisti ja aiheuttaa jäätikköjokitulvan (isl. jökulhlaup). Jäätikköjokien vesi on ruskehtavaa johtuen veteen liukenevista mineraaleista. Saaren pienestä koosta huolimatta ovat Islannin joet suhteellisen pitkiä ja niiden valuma-alueet ovat suhteellisen suuria.[1]

Alle on koottu taulukkoon joitakin suurempia jokia [1]:

Joki valuma-alue
(km²)
pääuoman
pituus (km)
Jökulsá á Fjöllum 7 750 206
Þjórsá 7 530 230
Hvítá í Árnessýslu / Ölfusá 6 100 185
Skjálfandafljót 3 860 187
Héraðsvötn 3 650 130
Jökulsá á Dal 3 700 150
Hvítá í Borgarfirði 3 550 117
Lagarfljót 2 900 140
Blanda 2 370 125
Fnjóská 1 300 117

Lähteet

muokkaa
  1. a b Antikainen, Janne & Auri, Elina & Rannanpää, Sari & Talvitie, Jere: Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa -selvitys, s. 63–64. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, 2019. ISBN 978-952-453-996-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.1.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  NODES
INTERN 1