Ivan Rybkin
Ivan Petrovitš Rybkin (s. 5. tammikuuta 1946) on venäläinen poliitikko, joka toimi duuman puhemiehenä vuosina 1994–1996 ja kansallisen turvallisuusneuvoston sihteerinä 1996–1998. Hän edusti tuolloin Venäjän agraaripuoluetta. Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerinä Rybkin oli neuvottelemassa rauhaa Tšetšeniaan.[1]
Ivan Rybkin | |
---|---|
Ива́н Ры́бкин | |
Venäjän valtioduuman puhemies | |
Seuraaja | Gennadi Seleznjov |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. tammikuuta 1946 Semigorka, Voronežin alue |
Tiedot | |
Puolue | Venäjän agraaripuolue |
Ehdokkuus vuoden 2004 presidentinvaaleissa
muokkaaRybkin oli ehdolla Venäjän vuoden 2004 presidentinvaaleissa. Kampanjassaan hän syytti istuvaa presidenttiä Vladimir Putinia muun muassa Tšetšenian sodasta, perustuslain rikkomisesta ja ihmisten pelottelusta.[2] Rybkin väitti Rossija-pankin johtajaa Juri Kovaltšukia Putinin ”mustan kassan” hoitajaksi[3].
Kesken vaalikampanjansa Rybkin katosi oltuaan kävelyllä vaimonsa kanssa Moskovan keskustassa Arbatin kävelykadulla 5. helmikuuta 2004. Vain päivää ennen katoamistaan Rybkin oli syyttänyt Putinia osallisuudesta vuoden 1999 Moskovan kerrostaloräjäytyksiin[4]. Rybkin löydettiin viisi päivää myöhemmin Ukrainan pääkaupungista Kiovasta, missä hän naisten aurinkolasit kasvoillaan mutisi haastattelijoille jotain sekavaa. Rybkinin tunteneet ihmiset eivät olleet uskoa näkemäänsä ja kuulemaansa.[2] Rybkin kertoi saaneensa yhteydenoton ihmisoikeusaktivilta, joka sanoi järjestävänsä hänelle tapaamisen tšetšeenijohtaja Aslan Mashadovin kanssa Kiovassa. Kertomansa mukaan Rybkin oli matkustanut junalla Kiovaan, jossa hänet vietiin asuntoon ja hänelle tarjoiltiin siellä teetä ja voileipiä. Hän heräsi toisesta asunnosta neljä päivää myöhemmin, jolloin hänelle näytettiin hänestä kuvattu häpäisyvideo.[1]
Rybkinin katoamista pidettiin julkisuustemppuna tai hänen uskottiin joutuneen ryyppyputkeen.[1][5] Eräiden teorioiden mukaan Rybkin oli huumattu ja siepattu Kiovaan epäselvissä olosuhteissa.[2] Vierailtuaan Lontoossa Rybkin ilmoitti vetäytyvänsä ”farssina” pitämistään vaaleista ja että hän ei halunnut enää ”paeta kuin jänis presidentin höyrykoneen edessä”.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c http://www.guardian.co.uk/world/2004/feb/14/russia.jonathansteele
- ↑ a b c d Luukkanen, Arto: Projekti Putin — uuden Venäjän historiaa 1996-2008, s. 140. Vantaa: WSOY, Dark oy, 2008.
- ↑ Pekka Hakala: Miksi korruptiopaljastukset eivät Venäjällä merkitse mitään? (html) helsingin sanomat uutiset ulkomaat. 4.4.2016. HS. Viitattu 4.4.2016. suomi
- ↑ Politkovskaya, Anna (2007) A Russian Diary: A Journalist's Final Account of Life, Corruption, and Death in Putin's Russia
- ↑ http://edition.cnn.com/2004/WORLD/europe/02/11/russia.rybkin.feature.reut/index.html