Järviruoko
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Järviruo’on varsi on pysty ja tavallisesti 1–3 metriä korkea, hyvin ravinteisissa paikoissa jopa nelimetrinen. Lämpimillä seuduilla se voi kasvaa 7 metriä korkeaksi. Lehdet ovat pitkiä ja 1–2 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen. Juurakko on haarova ja pitkä. Järviruoko lisääntyy sekä siemenistä että kasvullisesti juurakosta.
| Järviruoko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Ruo’ot Phragmites |
| Laji: | australis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tehokkaan lisääntymistapansa avulla laji on levittäytynyt lähes koko maapallolle.[2] Suomessa sitä esiintyy koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa harvakseltaan. Vesistöjen rehevöityminen on parantanut lajin elinmahdollisuuksia, ja se onkin paikoin täysin vallannut meren- ja järvenrannat. Laiduntamisen loppuminen on auttanut leviämistä, sillä karja syö mielellään sen lehtiä ja nuoria, meheviä varsia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta järviruo’on hallitseva asema on ongelmallinen.
Ruovikossa elää monipuolinen lintulajisto. Suomessa kaulushaikara, rastas- ja rytikerttunen ja viiksitimali ovat täysin riippuvaisia ruovikoista. Myös muun muassa luhtakana, niittysuohaukka, pajusirkku, ruokokerttunen ja ruskosuohaukka ovat suuresti riippuvaisia ruovikoista. Muuttoaikoina suurin osa selkärangattomia ravinnokseen käyttävistä linnuista ruokailee ruovikoissa, missä hyönteisten määrä on valtava. Muun muassa kirvat muodostavat erittäin suuren energiavaraston lintujen tankatessa syysmuuttoa varten.
Nisäkkäistä hirvi, minkki, piisami ja supikoira viihtyvät ruovikossa.
Järviruokoa väli-isäntänään käyttää ruostesieni hierakanjärviruokoruoste (Puccinia phragmitis).[3]
Järviruokoa kutsutaan arkikielessä usein virheellisesti kaislaksi ja järviruokokasvustoa kaislikoksi, mutta kaislat ovat eri heimoon kuuluvia kasveja. Niinpä järviruokokasvustoa tulisikin kutsua ruovikoksi ja järvikaislan tai muiden kaislojen muodostamaa kasvustoa kaislikoksi.
Hyötykäyttö
muokkaaJärviruo’on käyttö on ikivanhaa ja hyvin monipuolista. Tärkeimpiä käyttömuotoja ovat olleet:[4]
- rakentaminen
- eriste
- soittimet
- maanparannusaine
- matot, himmelit ynnä muut kotitalous- ja askartelutarvikkeet
- tyynyjen ja patjojen täyte
- lankojen värjäys
- paperinvalmistus
- karjan ruoka ja talvirehu
- karjan kuivike
- energia
Lähteet
muokkaa- ↑ Lansdown, R.V.: Phragmites australis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 12.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Kuitunen, Tuomo: Hierakanjärviruokoruoste (Puccinia phragmitis) Luopioisten kasvisto. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
- ↑ ruoko.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Lounais-Suomen ympäristökeskus
Kirjallisuutta
muokkaa- Sooster, Siim 2006: Ruoko- ja olkikattojen valmistusopas. Cursor Oy. Kotka.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Lajitietokeskus: Järviruoko (Phragmites australis)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Järviruoko (Phragmites australis)
- ITIS: Phragmites australis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Phragmites australis (englanniksi)
- Flora of China: Phragmites australis (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Phragmites australis (common reed) (englanniksi)