Jaama

Jaama eli Kingisepp (ven. Ки́нгисепп, Kingisepp, vatja Kingiseppä) on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen varrella 138 kilometriä Pietarista lounaaseen. Asukkaita kaupungissa oli 48 700 henkeä vuonna 2010.

Jaama/Kingisepp Ки́нгисепп
Jaaman kaupunkikuvaa.
lippu	vaakuna
Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla
Jaama/Kingisepp
Koordinaatit: 59°22′7.1″N, 28°36′3.9″E
Valtio	Venäjä
Federaatiosubjekti	Leningradin alue
Piiri	Jaaman piiri
Perustettu	1384
Väkiluku (2010)	48 667
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	188485
Suuntanumero(t)	+7 81375
kingisepp-mo.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Historia

Jaaman linna 1600-luvun alussa.

Novgorodilaiset rakensivat vuonna 1384 Laukaanjoen rannalle kivisen linnoituksen, joka sai nimekseen Jam tai Jama (ven. Ям, Яма). Vuosina 1395 ja 1444–1448 linnoitus torjui ruotsalaisten ja Liivinmaan saksalaisten hyökkäykset.

Jaama oli 1400–1500-luvulla tärkeä kauppapaikka ja Novgorodin Vatjan viidenneksen Jaaman kihlakunnan keskus. Ruotsalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1583, mutta Täyssinän rauhassa se palautui Venäjälle.

Alue siirtyi uudelleen Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617. 1630-luvulla Jaamaan perustettiin luterilainen seurakunta, ja seuraavalla vuosikymmenellä siellä toimi myös lastenkoulu.. Kirkkoherranvirka ja koulu lakkautettiin ilmeisesti jo vuonna 1654 Jaaman linna räjäytettiin vuonna 1681.

Venäjä valtasi Jaaman suuressa Pohjan sodassa vuonna 1703, minkä jälkeen Pietari I antoi sille uuden nimen Jamburg (ven. Ямбург). Vuodesta 1708 lähtien alue kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka karkotuksen jälkeen se palautui valtiolle. Vuosisadan alkupuolella seudulle syntyi lasiteollisuutta. Vuonna 1784 Jaamasta tuli samannimisen kihlakunnan hallintokaupunki. 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin lähelle perustettiin saksalaisia siirtokuntia eli inkerinsuomeksi kalanistoja.

Jaama oli 1900-luvun alussa hiljainen maaseutukaupunki. Vuonna 1922 se nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistijohtajan Viktor Kingissepän mukaan. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupungin. 1960-luvun alusta lähtien Jaama kehittyi voimakkaasti laajojen fosforiittiesiintymien hyödyntämisen ansiosta.

Hallinto

Jaama on Jaaman piirin alainen kaupunkikunta. Varsinaisen kaupungin lisäksi siihen kuuluu Porhovan kalaniston kylä (ven. Порхово, Porhovo). Kunta rajoittuu koillisessa Opoljan, kaakossa Pustoperän ja lännessä Suuren-Lutskan maalaiskuntiin. Jaaman kaupunginosia ovat muun muassa Kaskolovka, Lesopirssa (Лесобиржа, Lesobirža) ja Lutskan kalanisto (Новый Луцк, Novyi Lutsk).

Kaupunginhallinnon päämies on Jelena Antonova.

Liikenne ja talous

Jaaman läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen eurooppatie (M11, E20) ja rautatie. Kaupungista on kaukojunayhteys Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan. Linja-autoyhteydet esimerkiksi Pietariin ovat melko hyvät, mutta lähijunavuoroja ajetaan vain yksi edestakainen vuoro päivässä.

Seudun tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat fosforilannoitteita ja rehufosfaattia valmistava sekä lasipakkauksiin erikoistunut Veda-Pak. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta.

EuroChemin omistama Fosforit sijaitsee kaupungin länsipuolella Suuren-Lutskan maalaiskunnan alueella. Lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valuva fosfori on yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia.

Kulttuuria ja nähtävyyksiä

Ortodoksinen pyhän Katariinan kirkko.

Jaaman kotiseutumuseo.

Jaaman kaupunkikuva edustaa etupäässä sodanjälkeistä teollista arkkitehtuuria. 1700-luvun lopulla puretusta linnoituksesta on säilynyt vallien ja muurien jäännöksiä. Kauppatorilla on kaksi 1800-luvun alun kauppahallirakennusta ja 1836 rakennettu maneesi. Huomattavin nähtävyys on vuonna 1783 valmistunut Antonio Rinaldin suunnittelema barokkityylinen pyhän Katariinan kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on tuhoutunut.

Kaupungissa on kulttuuritalo, lasten musiikki- ja taidekoulut sekä nuorisoteatteri. Vuonna 1910 rakennetussa kauppaoppilaitoksen rakennuksessa toimii Jaaman piirin ja kaupungin historiaa esittelevä kotiseutumuseo. Laukaanjoen toisella puolella sijainneen Romanovkan kartanon tiluksilla on viehättävä puistoalue.

Vuonna 1995 Jaamaan perustettiin Inkerin kirkon seurakunta, ja kaupungissa toimii myös Inkerin Liiton paikallisosasto.

Jaaman suomalainen ystävyyskaupunki on Raisio. Jaamasta on kotoisin muun muassa 1900-luvun vaihteen merkittävänä julkisena vaikuttajana tunnettu Grigori Petrov ja sittemmin myös useita tunnettuja urheilijoita, kuten jalkapalloilija Aleksandr Keržakov.

Aiheesta muualla

• Jaaman kaupungin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
• Jaaman piirin sivusto (venäjäksi), (englanniksi)
• Kaupungin zoomattava turistikartta^{[vanhentunut linkki]} (englanniksi)
• Jaama Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa^{[vanhentunut linkki]} (venäjäksi)
• Jaama (Pieni tietosanakirja, 1925-1928) (runeberg.org)

Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat

• Inkere
• Jaama
• Järvisaari
• Haapakangas
• Hatsina
• Hevaa
• Hietamäki
• Kaprio
• Kattila
• Keltto
• Kolppana
• Koprina
• Kupanitsa
• Lahti
• Lempaala
• Liissilä
• Markkova
• Miikkulainen
• Moloskovitsa
• Narvusi-Kosemkina
• Novasolkka
• Pyhä Maria (Pietari)
• Pähkinälinna
• Ropsu
• Rääpyvä
• Saari
• Serepetta
• Siestarjoki
• Skuoritsa
• Soikkola
• Spankkova
• Toksova
• Tuutari
• Tyrö
• Valkeasaari
• Venjoki
• Viron Inkeri
• Vuole