Jakovlev Jak-40

Jakovlev Jak-40 (ven. Яковлев Як-40) on kolmemoottorinen lyhyille reiteille suunniteltu lentokone. Jakovlevin suunnittelutoimiston koneella oli tarkoitus korvata Neuvostoliiton sisäisessä lentoliikenteessä Lisunov Li-2 ja Iljušin Il-14-koneet. Kone voi toimia myös huonoilta kentiltä: se pystyy STOL-nousuun ja laskuun. Koneessa on omat laskuportaat, joten kentiltä ei vaadita edes niitä. Konetyypin ensilento tapahtui 21. lokakuuta 1966 ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna. Kaupallinen liikenne alkoi Aeroflotilla syyskuussa 1968. Tuotanto jatkui vuoteen 1978 asti, jolloin konetyyppiä oli valmistettu yhteensä 1 011 kappaletta.

RusLine-lentoyhtiön Jak-40.

Kone on saanut lempinimiä, kuten "lentävä pilli" moottoriäänensä perustella, "kerosiinihävittäjä" (ven. истребитель керосина) moottorien huonon polttoainetalouden vuoksi sekä "tupakantumppi" (ven. окурок.) koneen muodon ja savuttavien moottorien takia.

Versiot

Unkarilaisen Linairin Jak-40:n matkustamo.

• Jak-40 - Ensimmäinen tuotantomalli
• Jak-40D - Suurempi polttoainekapasiteetti ja lentokantama
• Jak-40DTS
• Jak-40EC - Vientiversio, jota yritettiin myydä 1970-luvulla muun muassa Finnairille
• Jak-40K - Yhdistetty rahti- ja matkustajaversio
• Jak-40M - Ehdotettu 40-paikkainen versio
• Jak-40TL - Pohjois-Amerikan markkinoille kehitetty versio, jossa olisi ollut kolme Lycoming LF 507 -suihkumoottoria
• Jak-40V - Vientiversio, jossa on kolme Ivtsenko AI-25T -suihkumoottoria.

Käyttäjät

Suurin osa edelleen liikenteessä olevista Jak-40:stä on käytössä entisissä Neuvostoliiton maissa. Länsimaissa konetyyppiä ei juurikaan näe mm. melurajoitusten takia.

Jak-40-operaattoreita olivat tai ovat Aerirren, Air Calypso, Air Settanta, Aeroflot, Bakhtar Afghan, Balkan Bulgarian, CAS, Egyptair, General Air, Lloyd Aero Boliviano, Severstal, Slovair, Templewood Aviation, Vietnam Airlines ja Jamal Airlines.

Venäjän Aeroflotin laivastosta koneita on siirtynyt yksityiskoneiksi liikemiehille.

Seuraavien maiden asevoimilla on ollut Jak-40 -koneita: Bangladesh, Bulgaria, Etiopia, Guinea-Bissau, Laos, Puola, Päiväntasaajan Guinea, Syyria, Vietnam, Jugoslavia, Sambia

Onnettomuudet

Pääartikkeli: Luettelo Jakovlev Jak-40:n onnettomuuksista

Valmistetuista 1 136 Jak-40-koneesta 106 eli noin 9,3 prosenttia on vuoden 2018 loppuun mennessä tuhoutunut onnettomuuksissa, kaappauksissa, terroriteoissa ja muissa tapahtumissa. Vertailun vuoksi saman aikakauden ja kokoluokan koneista vastaava osuus Fokker F.28 Fellowshipillä on 18,7 prosenttia ja VFW-Fokker 614:llä 5,3 prosenttia.

Jak-40:n toistaiseksi pahin onnettomuus tapahtui 28. elokuuta 1993 Tadžikistanin Horugissa, kun Tadžikistanin sisällissodassa naisia, lapsia ja militantteja kuljettaneen Tajik Airin Jak-40:n lentoonlähtö epäonnistui. Kone kulki yli kiitotien pään suurella nopeudella, osui maapenkkaan ja betonirakennukseen ja päätyi jokeen. Koneessa oli kolme tonnia ylikuormaa. Miehistö pakotettiin ottamaan koneeseen liikaa matkustajia, ja lopulta 28-paikkaisessa koneessa oli yhteensä 86 ihmistä, joista vain neljä selvisi onnettomuudesta. Se on myös pahin Tadžikistanin alueella tapahtunut lento-onnettomuus.

Tekniset tiedot (Jak-40)

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 3 (kaksi lentäjää, yksi lentomekaanikko)
• Matkustajat: 32
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&020.036000020,36 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&025.&&&&0025,00 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&06.05000006,50 m
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&09400.&&&&009 400 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&016000.&&&&0016 000 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003 × Ivtsenko AI-25 -suihkumoottoria

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0550.&&&&00550 km/h
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&01800.&&&&001 800 km

Lähteet

• Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 920. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X