Jalometallien leimaaminen

Jalometallien leimaaminen tarkoittaa jalometalliesineiden merkitsemistä niiden alkuperää ja ominaisuuksia kuvaavilla symboleilla. Leimaaminen on Suomen lain mukaan pakollinen toimenpide jalometalliesineille. Leimattavaksi määrätyt jalometallit ovat kulta, hopea, platina ja palladium. Jalometallituotteella tarkoitetaan kokonaan tai osittain jalometalleista tai niiden seoksista valmistettua esinettä. Yleisimpiä leimausvelvollisuuden piiriin kuuluvia esineitä ovat korut, pöytähopeat, hopeiset ruokailuvälineet ja muut hopeaesineet. Jalometallilla pinnoitettuja tuotteita ei tarvitse leimata, esimerkiksi kultadubleeketjuja ja elektrolyyttisesti pinnoitettuja.

Leimoja kultaisessa rannekorussa (vaikka salamavalo saa sen näyttämään hopeiselta.) NW tarkoittaa leimaajaa Eino Westerback ky:tä, 585 soikealla pohjalla 58,5 % kultaa, kruunu on tarkistusleima, L6 tarkoittaa vuotta 1940 ja vene Helsinkiä.

Myytävien jalometallien leimaaminen

Markkinoilla olevissa tai myyntiin tarkoitetuissa jalometallituotteista pitää olla vähintään kaksi leimaa. Ne ovat nimileima ja pitoisuusleima tai tarkastusleima ja pitoisuusleima. Alle yhden gramman kulta-, platina- tai palladiumtuotteita sekä alle 10 gramman hopeatuotteita ei tarvitse leimata. Jos painorajan alittavat tuotteet leimataan, niissä pitää olla vähintään kaksi edellä mainittua leimaa.

Jalometallituotteita koskevat lait ja asetukset

Jalometallituotteita koskevat:

Laki jalometallituotteista 1029/2000 ja
Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista 1148/2000

Niissä määrätään, että jalometallituotteina saa myydä tai luovuttaa esineitä, joissa on vähintään 375 massan tuhannesosaa kultaa, 800 massan tuhannesosaa hopeaa, 850 massan tuhannesosaa platinaa tai 500 massan tuhannesosaa palladiumia. Säädökset koskevat sekä kotimaassa valmistettuja että ulkomailta maahan tuotuja jalometalliesineitä.

Nimileima

Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuoteen leimaamisesta. Esimerkiksi jotkut oppilaitokset tai korukurssien vetäjät antavat leimata heidän valvonnassaan tehtyjä tuotteita. Tukes hyväksyy nimileimaksi ison kirjaimen tai isojen kirjainten yhdistelmän. Ennen vuotta 2001 pystyi rekisteröimään myös kuvion tai erikokoisista kirjaimista tai merkeistä tehdyn yhdistelmän. Nimileima on vahvistettava 3 vuoden välein. Nimileiman voi hankkia Y-tunnusta vastaan.

Pitoisuusleima

Pitoisuusleima kertoo jalometallin puhtauden tuhannesosina massasta. Suomessa jalometallista ei saa leimata muita pitoisuuksia kuin alla mainitussa taulukossa.

Jalometalli	pitoisuusleiman pohjamuoto	sallitut pitoisuudet, massan tuhannesosissa
Kulta	soikea	375	585	750	916	999
Hopea	suorakaide	800	830	925	999
Platina	vinoneliö	850	900	950	999
Palladium	symmetrinen nelikulmio, jonka kolme sivua ovat yhtä pitkiä ja puolet pohjan pituudesta, ts. puolisuunnikas	500	850	950	999

Vanhoissa tai ulkomailta tuoduissa tuotteissa voi olla leimattuna muita pitoisuuksia.

Ylläolevia pitoisuuksia ei saa lain mukaan alittaa. Vaaditun promilleluvun sen sijaan saa ylittää, mutta tässä tapauksessa tuote saa todellisesta jalometallipitoisuudestaan huolimatta alemman leiman. Eli esimerkiksi 500 promillen kultaesine saa vain 375 promillen leiman.^lähde?

Karaatti

Karaatti on vanha jalometallien pitoisuusilmaus, joka tarkoittaa yhtä kahdeskymmenesneljäsosaa (1/24) painosta. Karaattia ei enää pitkään aikaan ole käytetty kultaesineiden leimoissa, mutta kultasepänliikkeiden mainoksissa saatetaan yhä puhua esimerkiksi 18 karaatin (= 750 promillen) kullasta.

Tarkastusleima

Tarkastusleima yleensä näyttää sydämen sisällä olevalta kruunulta. Tarkastusleima ilmaisee, että Tukesin hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastanut tuotteen metallipitoisuuden ja hyväksynyt sen.

Vuosileima

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden. Suomessa otettiin vuonna 1810 käyttöön vuosileimojen sarja, jota edelleenkin käytetään. Leima muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Täten eri leimat tarkoittavat eri vuosia seuraavan taulukon osoittamalla tavalla:

A = 1810	A2 = 1834	A3 = 1858	A4 = 1882	A5 = 1906	A6 = 1930	A7 = 1954	A8 = 1978	A9 = 2002
B = 1811	B2 = 1835	B3 = 1859	B4 = 1883	B5 = 1907	B6 = 1931	B7 = 1955	B8 = 1979	B9 = 2003
C = 1812	C2 = 1836	C3 = 1860	C4 = 1884	C5 = 1908	C6 = 1932	C7 = 1956	C8 = 1980	C9 = 2004
D = 1813	D2 = 1837	D3 = 1861	D4 = 1885	D5 = 1909	D6 = 1933	D7 = 1957	D8 = 1981	D9 = 2005
E = 1814	E2 = 1838	E3 = 1862	E4 = 1886	E5 = 1910	E6 = 1934	E7 = 1958	E8 = 1982	E9 = 2006
F = 1815	F2 = 1839	F3 = 1863	F4 = 1887	F5 = 1911	F6 = 1935	F7 = 1959	F8 = 1983	F9 = 2007
G = 1816	G2 = 1840	G3 = 1864	G4 = 1888	G5 = 1912	G6 = 1936	G7 = 1960	G8 = 1984	G9 = 2008
H = 1817	H2 = 1841	H3 = 1865	H4 = 1889	H5 = 1913	H6 = 1937	H7 = 1961	H8 = 1985	H9 = 2009
I = 1818	I2 = 1842	I3 = 1866	I4 = 1890	I5 = 1914	I6 = 1938	I7 = 1962	I8 = 1986	I9 = 2010
K = 1819	K2 = 1843	K3 = 1867	K4 = 1891	K5 = 1915	K6 = 1939	K7 = 1963	K8 = 1987	K9 = 2011
L = 1820	L2 = 1844	L3 = 1868	L4 = 1892	L5 = 1916	L6 = 1940	L7 = 1964	L8 = 1988	L9 = 2012
M = 1821	M2 = 1845	M3 = 1869	M4 = 1893	M5 = 1917	M6 = 1941	M7 = 1965	M8 = 1989	M9 = 2013
N = 1822	N2 = 1846	N3 = 1870	N4 = 1894	N5 = 1918	N6 = 1942	N7 = 1966	N8 = 1990	N9 = 2014
O = 1823	O2 = 1847	O3 = 1871	O4 = 1895	O5 = 1919	O6 = 1943	O7 = 1967	O8 = 1991	O9 = 2015
P = 1824	P2 = 1848	P3 = 1872	P4 = 1896	P5 = 1920	P6 = 1944	P7 = 1968	P8 = 1992	P9 = 2016
Q = 1825	Q2 = 1849	Q3 = 1873	Q4 = 1897	Q5 = 1921	Q6 = 1945	Q7 = 1969	Q8 = 1993	Q9 = 2017
R = 1826	R2 = 1850	R3 = 1874	R4 = 1898	R5 = 1922	R6 = 1946	R7 = 1970	R8 = 1994	R9 = 2018
S = 1827	S2 = 1851	S3 = 1875	S4 = 1899	S5 = 1923	S6 = 1947	S7 = 1971	S8 = 1995	S9 = 2019
T = 1828	T2 = 1852	T3 = 1876	T4 = 1900	T5 = 1924	T6 = 1948	T7 = 1972	T8 = 1996	T9 = 2020
U = 1829	U2 = 1853	U3 = 1877	U4 = 1901	U5 = 1925	U6 = 1949	U7 = 1973	U8 = 1997	U9 = 2021
V = 1830	V2 = 1854	V3 = 1878	V4 = 1902	V5 = 1926	V6 = 1950	V7 = 1974	V8 = 1998	V9 = 2022
X = 1831	X2 = 1855	X3 = 1879	X4 = 1903	X5 = 1927	X6 = 1951	X7 = 1975	X8 = 1999	X9 = 2023
Y = 1832	Y2 = 1856	Y3 = 1880	Y4 = 1904	Y5 = 1928	Y6 = 1952	Y7 = 1976	Y8 = 2000	Y9 = 2024
Z = 1833	Z2 = 1857	Z3 = 1881	Z4 = 1905	Z5 = 1929	Z6 = 1953	Z7 = 1977	Z8 = 2001	Z9 = 2025

Muut leimat

Edellä mainittujen leimojen lisäksi tuotteessa voi olla myös paikkakuntaleima tai käsityöleima. Tukes ylläpitää nimileimarekisteriä.

Historia

Ruotsi-Suomessa määrättiin 1485, että kulta- ja hopeaseppien oli leimattava teoksensa puumerkeillään tai nimensä alkukirjaimin. Lisäksi 1596 vaadittiin kaupunkivaakuna ja vuodesta 1689 lähtien piti lisätä vuosikirjain leimasarjaan. Suomen erottua Ruotsista, jäi voimaan 1810 annettu asetus, jonka mukaan leimana käytettiin suurruhtinaan kruunua ja uusi vuosikirjainsarja aloitettiin. Vuonna 1853 otettiin käyttöön jalometallien pitoisuusleimat. ^[1]

Vuonna 2001 astuivat voimaan uudet jalometallituotteita koskevat säädökset, joiden mukaan näistä ovat pakollisia vain pitoisuusleima sekä joko nimi- tai tarkastusleima. ^[2]

Vuonna 2001 voimaan tulleet säädökset eivät alun perin koskeneet palladiumia. Lainmuutos, jonka mukaan palladiumtuotteet leimataan, tuli voimaan 14. tammikuuta 2009.^[3]. Monissa muissa maissa näin oli ollut aikaisemminkin.

Lähteet

↑ Huovinen, Pentti ym: Otavan Suuri Ensyklopedia. Otava, 1977. ISBN 951-1-04350-1
↑ Jalometallituotteet (pdf) 2007. Turvatekniikan keskus. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 16.2.2009.
↑ Valtioneuvoston asetus (8/2009) jalometallituotteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf) finlex.fi. 8.1.2009. Viitattu 16.2.2009.

Aiheesta muualla

[OSE3-1] Huovinen, Pentti ym: Otavan Suuri Ensyklopedia. Otava, 1977. ISBN 951-1-04350-1

[jalometallituotteet-2] Jalometallituotteet (pdf) 2007. Turvatekniikan keskus. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 16.2.2009.

[3] Valtioneuvoston asetus (8/2009) jalometallituotteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (pdf) finlex.fi. 8.1.2009. Viitattu 16.2.2009.

[1]

[2]

[3]