Janus (kuu)

Janus
Löytäminen
Löytäjät	Audouin Dollfus
Löytöaika	1966
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta	Saturnus
Keskietäisyys	151 472 km
Eksentrisyys	0,007
Kiertoaika	0,6959 d
Inklinaatio	0,20°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija	194 × 190 × 154 km
Pinta-ala	– km2
Massa	1,98 × 1018 kg
Keskitiheys	0,65 g/cm3
Painovoima pinnalla	~0,017 m/s2
Pyörähdysaika	22 h 37 min 5 s
Akselin kaltevuus	0°
Albedo	0,5
Pinnan lämpötila	alin: K;
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine	–
	Infobox OK

Janus on Saturnuksen kuu. Se tunnetaan myös tunnuksella Saturnus X. Kuu on nimetty roomalaisen mytologian Januksen mukaan.

Löytäminen

Janus kiertää käytännössä samaa rataa kuin Epimetheus. Tähtitieteilijät olettivat aluksi että kappaleita olisi vain yksi tällä kiertoradalla ja heillä oli vaikeuksia sovittaa yhteen kahden eri kappaleen havaintoja. Audouin Dollfus'ta pidetään Januksen löytäjänä 15. joulukuuta 1966.^[1] Kohteelle annettiin väliaikainen tunnus S/1966 S 2. Tätä ennen Jean Texereau oli valokuvannut Januksen 29. lokakuuta 1966 tunnistamatta sitä.^[2] 18. joulukuuta 1966 Richard L. Walker teki havainnon jota nyt pidetään Epimetheuksen löytämisenä.^[3]

Lokakuussa 1978 Stephen M. Larson ja John W. Fountain oivalsivat että vuoden 1966 havainnot selitettäisiin parhaiten kahdella eri kappaleella jotka jakavat saman kiertoradan. Voyager 1-luotain vahvisti Januksen olemassaolon 1. maaliskuuta 1980. IAU nimesi kuut virallisesti Janukseksi ja Epimetheukseksi 1983.

Kiertorata

Janus ja Epimetheus. Kuiden läheisyys on optinen illuusio, Janus oikealla on noin 40 000 km kauempana kuin Epimetheus.

Janus ja Epimetheus kiertävät käytännössä samaa rataa Saturnuksen F- ja G-renkaiden välissä. Kiertoratojen keskietäisyyden ero on vain 50 km. Koska lähemmällä kiertoradalla olevan kappaleen nopeus on suurempi se saavuttaa ulommalla kiertoradalla olevaa kappaletta. Januksen halkaisijan ollessa 178 km ja Epimetheuksen 115 km näyttäisi siltä että kappaleet törmäävät toisiinsa. Kuitenkin sisemmän kuun saavuttaessa ulompaa kuuta niiden keskinäinen vetovoima lisää sisemmän kuun liike-energiaa ja nostaa sen kiertorataa aiheuttaen samalla nopeuden hidastumisen. Samalla ulompi kuu menettää saman määrän liike-energiaa ja putoaa alemmalle kiertoradalle nopeuden samalla lisääntyessä. Kuut vaihtavat näin kiertoratoja ja alkavat etääntyä toisistaan, eivätkä ne lähesty koskaan toisiaan lähemmäksi kuin 10 000 km. Kiertoratojen vaihtaminen tapahtuu noin neljän vuoden välein, edellisen kerran 2010. Ilmiö on ainutlaatuinen Aurinkokunnassa tämänhetkisen tiedon mukaan.

Fyysiset ominaisuudet

Janus on laajalti kraattereiden peittämä ja siellä on useita yli 30 km halkaisijaltaan olevia kraattereita mutta vähän suoraviivaisempia yksityiskohtia. Januksen alhainen tiheys ja korkea heijastuskyky osoittavat sen olevan todennäköisesti erittäin huokoinen jäinen kappale. Näissä arvoissa on kuitenkin paljon epävarmuutta ja tämä vaatii vahvistusta.

Lähteet

Saturnuksen kuut

Paimenkuut	S/2009 S 1 Pan Daphnis Atlas Prometheus Pandora
Samarataiset	Epimetheus Janus
G-rengas	Aegaeon
Sisemmät suuret kuut	Mimas Enceladus Tethys Telesto Calypso Dione Helene Polydeuces
Alkyonidit	Methone Anthe Pallene
Ulommat suuret kuut	Rhea Titan Hyperion Japetus
Inuiittiryhmä	Kiviuq Ijiraq Paaliaq Siarnaq Tarqeq
Viikinkiryhmä	Phoebe Skathi S/2007 S 2 Skoll S/2004 S 13 Greip Hyrrokkin Mundilfari Jarnsaxa S/2006 S 1 S/2004 S 17 Narvi Bergelmir Aegir Suttungr S/2004 S 12 Bestla Farbauti Hati S/2004 S 7 Thrymr S/2007 S 3 S/2006 S 3 Surtur Kari Fenrir Ymir Loge Fornjot
Gallialaisryhmä	Albiorix Bebhionn Erriapo Tarvos
Varmistamattomat	S/2004 S 6 S/2004 S 4 S/2004 S 3

[1] ttp://cfa-www.harvard.edu/iauc/01900/01987.html#Item1.

[2] ttp://cfa-www.harvard.edu/iauc/01900/01995.html

[3] ttp://cfa-www.harvard.edu/iauc/01900/01991.html#Item2

[1]

[2]

[3]