Jason Lamy Chappuis
Jason Lamy Chappuis (s. 9. syyskuuta 1986 Missoula, Montana, Yhdysvallat) on ranskalainen uransa lopettanut yhdistetyn hiihtäjä, olympiavoittaja, viisinkertainen maailmanmestari ja kolminkertainen maailmancupin kokonaisvoittaja. Hän edusti seuratasolla Bois d’Amont’ta.
| Jason Lamy Chappuis | |
|---|---|
 Jason Lamy Chappuis vuonna 2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. syyskuuta 1986 Missoula, Montana, Yhdysvallat |
| Uran tiedot | |
| Seura | Bois d’Amont |
| Laji | yhdistetty |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2004–2015, 2017–2018 |
| Voitot | 26 |
| Palkintokorokkeella | 59 |
|
Tietolaatikko päivitetty 25.1.2023 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Ranska
| |||
| Yhdistetty | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Vancouver 2010 | normaalimäki + 10 km | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Oslo 2011 | suurmäki + 10 km | |
| Kultaa |
Val di Fiemme 2013 | normaalimäki + 10 km | |
| Kultaa |
Val di Fiemme 2013 | joukkuekilpailu | |
| Kultaa |
Val di Fiemme 2013 | parisprintti | |
| Kultaa |
Falun 2015 | parisprintti | |
 Pronssia |
Liberec 2009 | yhteislähtökilpailu | |
| Pronssia |
Liberec 2009 | suurmäki + 10 km | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 2013 | suurmäki + 10 km | |
| Pronssia |
Falun 2015 | normaalimäki + 10 km | |
| Pronssia |
Falun 2015 | joukkuekilpailu | |
| Nuorten MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Rovaniemi 2005 | joukkuekilpailu | |
| Pronssia |
Sollefteå 2003 | joukkuekilpailu | |
Maaliskuussa 2015 Lamy Chappuis ilmoitti päättävänsä uransa kauden jälkeen.[1] Toukokuussa 2017 hän ilmoitti tekevänsä paluun kilpaladuille ainakin olympiavuoden ajaksi.[2] Lamy Chappuis lopetti urheilu-uransa toistamiseen keväällä 2018.[3]
Arvokilpailut
muokkaaTorinon olympialaisissa 2006 Lamy Chappuis oli sprintissä neljäs ja normaalikilpailussa 11:s. Joukkuekilpailussa Ranska oli viides. Sapporon MM-kilpailuissa 2007 hän sijoittui sprintissä seitsemänneksi. Liberecin MM-kilpailussa 2009 hän saavutti pronssia yhteislähtökilpailussa sekä suurmäen Gundersen-kilpailussa. Vancouverin olympialaisissa 2010 Lamy Chappuis voitti normaalimäen kilpailussa kultaa. Oslon MM-kilpailuissa 2011 hän voitti kultaa suurmäen Gundersen-kilpailussa ja oli normaalimäen vastaavassa kilpailussa viidestoista.
Val di Fiemmessä 2013 Lamy Chappuis voitti uransa toisen maailmanmestaruuden normaalimäen Gundersen-kilpailusta. Hän voitti kultaa myös normaalimäen joukkuekilpailusta yhdessä Ranskan joukkueen kanssa ja joukkuesprintistä parinaan Sébastien Lacroix. Suurmäen Gundersen-kilpailusta hän voitti pronssia. Sotšin olympialaisissa 2014 Lamy Chappuis sijoittui joukkuekilpailussa neljänneksi ja suurmäen Gundersen-kilpailussa seitsemänneksi. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän voitti kultaa parisprintissä ja saavutti pronssia sekä normaalimäen Gundersen-kilpailusta että joukkuekilpailusta. Suurmäen Gundersen-kilpailussa hän oli kuudes.
Maailmancup
muokkaaLamy Chappuis osallistui ensimmäisen kerran maailmancupiin kaudella 2003–2004, jolloin hän sijoittui parhaimmillaan Lahden sprintissä 23:nneksi. Seuraavalla kaudella hän oli 16. Kuusamon sprinttikilpailussa. Kaudella 2005–2006 tapahtui hänen läpimurtonsa maailman huipulle. Hyvänä mäkihyppääjänä tunnettu Lamy Chappuis voitti Sapporossa 19. maaliskuuta 2006 sprintin ja nousi kaudella yhteensä neljä kertaa palkintokorokkeelle. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa ja sprintticupissa viidenneksi.
Kaudella 2006–2007 Lamy Chappuis voitti normaalimatkan kilpailun Kuusamossa ja sprinttikisan Oslossa sekä sijoittui yhteensä kuusi kertaa palkinnoille. Kauden kokonaiskilpailussa hän oli toinen ja voitti sprintticupin. Kaudella 2007–2008 hän voitti sprinttikilpailut Schonachissa ja Seefeldissä sekä sijoittui kärkikolmikkoon yhteensä neljä kertaa. Sprintticupissa hän oli toinen ja kokonaiskilpailussa viides. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui kaksi kertaa toiseksi ja neljä kertaa kolmanneksi. Cupin kokonaispisteissä hän oli viides. Lamy Chappuis voitti kauden 2009–2010 avauskilpailun Kuusamossa, Lillehammerin ensimmäisen osakilpailun, kaksi kilpailua Ramsaussa, Schonachin kilpailun ja kauden päättäneen Oslon kilpailun. Kokonaiskilpailun voiton hän varmisti kauden kolmanneksi viimeisessä osakilpailussa.
Kaudella 2010–2011 hän voitti Kuusamon avauskilpailun, Lillehammerin toisen kilpailun, Seefeldin avauskilpailun ja Chaux-Neuven toisen kilpailun. Toisen perättäisen kokonaisvoittonsa hän varmisti kauden toiseksi viimeisessä osakilpailussa. Kaudella 2011–2012 hän voitti Ramsaun toisen osakilpailun, Seefeldin molemmat osakilpailut, Val di Fiemmen ensimmäisen ja Klingenthalin toisen osakilpailun. Kokonaiskilpailun voiton hän varmisti kauden päätösosakilpailussa. Kaudella 2012–2013 hän voitti Kuusamon, Schonachin ja Oslon osakilpailut sekä sijoittui lisäksi kahdesti toiseksi. Maailmancupin kokonaispisteissä hän oli toinen. Kaudella 2013–2014 Lamy Chappuis voitti Lillehammerin ensimmäisen osakilpailun sekä Schonachin toisen osakilpailun. Kokonaiskilpailussa hän oli kuudes.
Kaudella 2014–2015 Lamy Chappuis voitti Ramsaun kilpailun ja sijoittui kolmanneksi Lillehammerin toisessa kilpailussa.
Muuta
muokkaaLamy Chappuisin serkku on mäkihyppääjä Ronan Lamy Chappuis.[4]
Lähteet
muokkaa- Jason Lamy Chappuis Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Jason Lamy Chappuis will retire at the end of the season Fis-ski.com. 2.3.2015. Arkistoitu 29.8.2015. Viitattu 6.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Jaakkonen, Leo: Viisinkertainen yhdistetyn maailmanmestari tekee "hannumanniset" Yle Urheilu. 4.5.2017. Viitattu 4.5.2017.
- ↑ NRK: Disse idrettsstjernene forsvinner til neste sesong NRK. Viitattu 11.4.2018. (kirjanorja)
- ↑ CHAMPION JASON LAMY CHAPPUIS GREETINGS HIS COUSIN IN LIBEREC! liberec2013.cz. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jason Lamy Chappuis Wikimedia Commonsissa
83–84: Tom Sandberg | 84–85: Geir Andersen | 85–86: Hermann Weinbuch | 86–87: Torbjørn Løkken | 87–88: Klaus Sulzenbacher | 88–89: Trond-Arne Bredesen | 89–90: Klaus Sulzenbacher | 90–91: Fred Børre Lundberg | 91–92: Fabrice Guy | 92–93: Kenji Ogiwara | 93–94: Kenji Ogiwara | 94–95: Kenji Ogiwara | 95–96: Knut Tore Apeland | 96–97: Samppa Lajunen | 97–98: Bjarte Engen Vik | 98–99: Bjarte Engen Vik | 99–00: Samppa Lajunen | 00–01: Felix Gottwald | 01–02: Ronny Ackermann | 02–03: Ronny Ackermann | 03–04: Hannu Manninen | 04–05: Hannu Manninen | 05–06: Hannu Manninen | 06–07: Hannu Manninen | 07–08: Ronny Ackermann | 08–09: Anssi Koivuranta | 09–10: Jason Lamy Chappuis | 10–11: Jason Lamy Chappuis | 11–12: Jason Lamy Chappuis | 12–13: Eric Frenzel | 13–14: Eric Frenzel | 14–15: Eric Frenzel | 15–16: Eric Frenzel | 16–17: Eric Frenzel | 17–18: Akito Watabe | 18–19: Jarl Magnus Riiber | 19–20: Jarl Magnus Riiber | 20–21: Jarl Magnus Riiber | 21–22: Jarl Magnus Riiber | 22–23: Johannes Lamparter
|
1924: Thorleif Haug | 1928: Johan Grøttumsbråten | 1932: Johan Grøttumsbråten | 1936: Oddbjørn Hagen | 1948: Heikki Hasu | 1952: Simon Slåttvik | 1956: Sverre Stenersen | 1960: Georg Thoma | 1964: Tormod Knutsen | 1968: Franz Keller | 1972: Ulrich Wehling | 1976: Ulrich Wehling | 1980: Ulrich Wehling | 1984: Tom Sandberg | 1988: Hippolyt Kempf | 1992: Fabrice Guy | 1994: Fred Børre Lundberg | 1998: Bjarte Engen Vik | 2002: Samppa Lajunen | 2006: Georg Hettich | 2010: Jason Lamy Chappuis | 2014: Eric Frenzel | 2018: Eric Frenzel | 2022: Vinzenz Geiger |