Johann Christoph von Seherr-Thoss
Johann Christoph von Seherr und Thoss (17. helmikuuta 1670 Lissen – 14. tammikuuta 1743 Brno) oli sotamarsalkka Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan armeijassa. Hän oli myös Brnon kaupungin ja siellä olevan Špilberkin linnakkeen[1] komentaja.
| Johann Christoph von Seherr-Thoss | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. helmikuuta 1670 Lissen |
| Kuollut | 14. tammikuuta 1743 Brno |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Habsburgien monarkia |
| Palvelusvuodet | 1696–1743 |
| Taistelut ja sodat |
Espanjan perimyssota Itävallan-Turkin sota (1716–18) Itävallan perimyssota |
| Sotilasarvo | Kenraali |
| Ylennykset | sotamarsalkka 1739 |
Elämäkerta
muokkaaJohann Christoph syntyi von Seherr und Thossin aatelissukuun. Hänen isänsä oli Heinrich II von Seherr und Thoss (1637–1677) ja äitinsä Anna Hedwig von Berge und Herrendorf (k. 1864).[2]
Hän liittyi Habsburgien Itävallan armeijaan ja oli mukana Timișoaran piirityksessä vuonna 1696. Kolme vuotta myöhemmin hän yleni luutnantiksi. Vuonna 1708 hänet yleni esikuntaluutnantiksi Savoijin prinssi Eugenin ja Gido Starhembergin alaisuudessa. Espanjan perimyssodan aikana hän oli mukana Košicen valtaamisessa. Vuonna 1711 hän yleni everstiksi ja johti Hamiltonin kyrassieerirykmenttiä. Itävallan-Turkin sodan (1716–18) ensimmäisen vuoden elokuussa hän osallistui Petrovaradinin taisteluun. Seuraavana vuonna hän johti sillanrakennusta Tonavan yli Pančevossa, jotta saattoi jatkaa joukkojensa marssittamista Belgradiin. Belgradin piirityksen aikana hän johti kaksi ratsuväkirykmenttiä iskuun osmanien leiriä vastaan. Passarowitzin rauhaan johtaneissa neuvotteluissa Seherr-Thoss toimi keisari Kaarle VI:n edustajana.[3]
Lokakuussa 1723 hänet ylennettiin kaartin kenraaliksi ja 1727 hänestä tuli 4. kyrassieerirykmentin omistaja. Vuonna 1739 hän osallistui George Olivier Wallisin alaisuudessa Itävallan–Turkin sotaan ja hän oli mukana myös tappiollisesti päättyneessä Grockan taistelussa. Hänen toimintansa Grockassa pelasti osan Itävallan armeijasta, joten muista taisteluun osallistuneista kenraaleista poiketen häntä ei lähetetty sotaoikeuteen, vaan hänet ylennettiin sotamarsalkaksi vielä saman vuoden aikana.
Sodan jälkeen hän osallistui Itävallan armeijan kehittämiseen ja esitteli parannusideoitaan keisarinna Maria Teresialle. Hän toimi myös Brașovin komentajana. Lokakuussa 1741 hänet nimitettiin Määrin kenraalikuvernööriksi sekä Brnon kaupungin ja Špilberkin linnakkeen komentajaksi. Itävallan perimyssodan aikana hän osallistui taisteluihin preussilaisia vastaan. Hän kuoli tammikuussa 1743, todennäköisesti Brnossa.
Perhe
muokkaaSeherr-Thoss oli naimisissa kahdesti. Ensimmäinen vaimo oli kreivitär Clara Johanna von Purgstall (1687–1720). Avioliitosta syntyi kolme lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Vain tytär Johann Eleonore Catharina (k. 1737) eli aikuiseksi. Ensimmäisen vaimon kuoltua Seherr-Thoss avioitui kreivitär Charlotte Maximiliane von Pücklerin (1696-1770) kanssa. Parille syntyi useita lapsia, mukaan lukien Maximiliane Charlotte (1727-1796) ja August (1722-1786). Kaksi muuta poikaa kuoli pienenä ja Johann Christoph von Seherr-Thossin sukuhaara päättyi hänen poikansa Augustin aikana.
Muuta
muokkaaSeherr-Thossin vaimo Charlotte perusti kylpyläkaupunki Jedlina-Zdrójin (saks. Bad Charlottenbrunn) vuonna 1724.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Špilberk on saksankielisessä muodossa Spielberg.
- ↑ Vanhoissa teksteissä Heinrich II von Seherr und Thossin etunimi saattaa esiintyä muodossa Hinricus.
- ↑ a b Stolberg-Wernigerode, Otto zu: Seherr-Thoß (vor 1914 auch „S. genannt Tasse“, „S. u. T.“), Freiherren (böhmische Freiherren 1721 und 1734) und Grafen (preußische Grafen 1775, 1840) von Neue deutsche Biographie, s. 124. Viitattu 9.5.2017