John James Rickard Macleod
John James Rickard Macleod (6. syyskuuta 1876 – 16. maaliskuuta 1935) oli skotlantilainen fysiologi. Hän sai lääketieteen Nobelin palkinnon yhdessä Frederick Bantingin kanssa vuonna 1923 insuliiniin liittyvistä tutkimuksistaan.[1]
| John James Rickard Macleod | |
|---|---|
 Macleod noin vuonna 1928 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. syyskuuta 1876 |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 1935 (58 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Fysiologia ja lääketiede |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1923) |
Macleod syntyi Skotlannissa ja opiskeli Aberdeenin yliopistossa. Valmistuttuaan hän lähti vuodeksi Leipzigin yliopistoon. Sieltä palattuaan hän sai töitä Lontoosta London Hospital Medical Schoolista. Sieltä hän siirtyi vuonna 1903 Yhdysvaltoihin, Ohioon, ja sieltä edelleen McGill-yliopistoon Kanadan puolella Montrealissa vuonna 1916. Vuonna 1918 hän siirtyi Torontoon, jossa työskenteli yhdessä insuliinin toisen keksijän Fredrick Bantingin kanssa. Vuonna 1928 hän vihdoin palasi synnyinmaahansa ja työskenteli Aberdeenin yliopistossa kuolemaansa asti.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ The Nobel Prize in Medicine 1923 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 9.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Nobel Lectures, Physiology or Medicine 1922-1941. Elsevier Publishing Co, 1965. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)