Jonas Lie

Jonas Lauritz Idemil Lie (6. marraskuuta 1833 Hokksund – 5. heinäkuuta 1908) oli norjalainen kirjailija. Hänen kirjansa kuvaavat pohjoisen luontoa ja ihmisiä, merta sekä perhe-elämää. Suomalaisessa kirjallisuudessa Lien vaikutusta voi nähdä Teuvo Pakkalan teoksissa.^lähde?

Jonas Lie vuonna 1904

Lie on tapana luokitella yhdeksi norjalaisen kirjallisuuden "neljästä suuresta" Henrik Ibsenin, Bjørnstjerne Bjørnsonin ja Alexander Kiellandin ohella.

Henkilöhistoria

Jonas Lie syntyi Pohjois-Norjassa sijaitsevassa Hokksundissa. Viisi vuotta pojan syntymän jälkeen Lien isä nimitettiin poliisiksi Tromssaan, ja siellä Lie vietti kuusi elämäänsä eniten vaikuttanutta vuotta.

Lie lähetettiin Fredriksværnin laivastokouluun, mutta huono näkö sai hänet luopumaan merielämästä. Hän siirtyi Bergenin latinakouluun opiskelemaan ja vuonna 1851 lukemaan lakia Kristianian yliopistoon, jossa hän tutustui Henrik Ibseniin ja Bjørnstjerne Bjørnsoniin.^lähde? Lie valmistui vuonna 1857 ja alkoi pian sen jälkeen toimia lakimiehenä Kongsvingerissa, Mjøsa-järven ja Ruotsin välissä sijaitsevassa kaupungissa.

Konsvingerissa ei ollut paljon asiakkaita, joten Liellä oli aikaa kirjoittaa sanomalehtiin, ja hänestä tuli Kristianian lehtien uuttera avustaja. Hänen esikoisteoksensa oli runoteos, joka ilmestyi vuonna 1866 eikä saavuttanut suurta suosiota. Neljän seuraavan vuoden aikana Lie omistautui lähes yksinomaan sanomalehtityöhön tehden kovasti töitä ansaitsematta paljoakaan, mutta hänen kirjoitustaitonsa ja tyylinsä kehittyivät, mikä oli hyödyksi hänen uransa jatkon kannalta.^lähde? Vuonna 1868 Lie ajautui metsäkeinottelun takia henkilökohtaiseen konkurssiin ja joutui ottamaan suuren lainan, jota velkaa hän maksoi loppuelämänsä. Hän muutti takaisin Kristianiaan.

Vuonna 1870 Lie julkaisi Den Fremsynte -teoksen, voimakkaan merestä ja taikauskosta kertovan tarinan, joka kuvaa hänen lapsuudenseutujaan. Siitä tuli hänen kirjallinen läpimurtonsa. Seuraavina vuosina Lie kävi uudelleen Nordlandissa ja matkusti Finnmarkiin.^lähde?

Saatuaan pienen matkarahan Nordlandin-matkansa jälkeen Lie suuntasi Roomaan. Jonkin aikaa hän asui Pohjois-Saksassa ja muutti sitten Baijeriin, mutta vietti talvet Pariisissa. Vuonna 1882 Lie piipahti Norjassa mutta palasi sitten Keski-Eurooppaan. Hän viipyi ulkomailla vuoden 1893 kevääseen asti, jolloin hän asettui asumaan Holskogeniin, lähelle Kristiansundia. Sen jälkeen alkoi hänen tuotteliain kirjailijakautensa.^lähde?

Jonas Lie kuoli Stavernissa 5. heinäkuuta 1908.

Kunnianosoitukset

Lie sai 1870-luvulla Pyhän Olavin ritarikunnan ansiomerkin.

Suomennetut teokset

• Aaveiden näkijä eli kuvauksia Nordlandista. Suom. Hj. Hietala. Weilin ja Göös 1877; myös nimellä Kaukonäkijä eli kuvauksia Ruijasta. Suom. Tekla Lampén. WSOY 1914. (Den Fremsynte 1870)
• Dyre Rein. Suom. Anton Helve. Kataja 1907.(Dyre Rein 1896)
• Elinkautinen vanki. Suom. Herman Niemi. WSOY 1889 (Livsslaven 1883)
• Eteenpäin! Suom. -o. -ai. Hagelberg 1886; myös nimellä Älä hellitä! Suom. J. A. Hollo, WSOY 1919. (Gaa Paa! 1882)
• Kolmimasto "Tulevaisuus" eli kansan elämää korkeassa Pohjoisessa. Gummerus 1887. Suom. Juhani Siljo. WSOY 1920. (Tremasteren "Fremtiden" 1872)
• Komendantin tyttäret. Suom. Tellervo Laurila ja K. S. Laurila. Otava 1917. (Kommandørens Døtre 1886)
• Kun aurinko laskee. Suom. Huugo Jalkanen. Otava 1912. (Naar solen gaar ned 1895)
• Kun rautaesirippu laskee. Suom. Tellervo Laurila ja K. S. Laurila. Otava 1913. (Naar jerntæppet falder 1901)
• Kurimus. Suom. Siiri Siegberg. WSOY 1922. (En malstrøm)
• Luotsi ja hänen vaimonsa. Suom. Teuvo Pakkala. Otava 1895. (Lodsen og Hans Hustru 1874)
• Maisa Jons. Suom. Selma Patajoki. WSOY 1920. (Maisa Johns 1888)
• Niobe. Suom. I. K. Inha. Otava 1894. (Niobe 1893)
• Pahuuden voimia. Suom. I. K. Inha. Otava 1893. (Onde makter 1890)
• Perhe Giljellä. Suom. L-i S.(Lyydi Stenbäck). WSOY 1886; myös nimellä Giljen perhe. Suom. Martti Raitio. WSOY 1921. (Familjen paa Gilje 1883)
• Rutland. Suom. Martti Raitio. WSOY 1917. (Rutland 1880)
• Susamel y.m. kertomuksia. Suom. Juho Ahava. Karisto 1909.
• Thomas Ross. Suom. Siiri Siegberg. WSOY 1923. (Thomas Ross 1878)
• Ulfvungit. Suom. Maija Halonen. Otava 1904. (Ulfvungerne 1902)
• Wulffie ja kumpp. Suom. Aho. WSOY 1900. (Wulffie & Comp. 1900)
• Yhdyselämää. Suom. Tekla Lampén. WSOY 1916. (Et samliv 1887)

Aiheesta muualla

• Vapaasti ladattavia Jonas Lien e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
• Jonas Lien - norjalaisten kotien mestarillisen kuvaajan - syntymästä 100 vuotta, Aamulehti, 05.11.1933, nro 298, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot