Wikipedia

Joutsen (tähdistö)

tähdistö

Joutsen (lat. Cygnus, gen. Cygni) on pohjoisen taivaan tähdistö, jonka poikki kulkee Linnunrata. Tähdistössä on varsin runsaasti Linnunradan sumuja, tähtijoukkoja ja pimeitä sumuja sekä kiinnostavia tähtiä. Linnunrata pyörii siten, että Aurinkomme lähitähtineen liikkuu Joutsenen suuntaan.

Joutsen
Latinankielinen
nimi		 Cygnus
Lyhenne Cyg
Genetiivi Cygni
Symbologia Joutsen
Rektaskensio 20,6h
Deklinaatio +42°
Ala taivaasta 804 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)		 4
Kirkkain tähti Deneb, α Cyg (1,25 mag.)
Meteoriparvet
  • lokakuun cygnidit
  • kappa-cygnidit
Naapuri-
tähdistöt

Näkyy leveysasteiden +90° ja −40° välillä
Näkyy Suomessa parhaiten elokuussa

Joutsenen tähdistöstä löydettiin vuonna 2014 ensimmäinen maan kokoinen elinkelpoinen planeetta, Kepler-186f.[1] 23. heinäkuuta 2015, NASA tiedotti, että tähdistöstä löydettiin toinenkin mahdollisesti elinkelpoinen eksoplaneetta, joka nimettiin Kepler-452b:ksi.

Tähtiä

muokkaa

Deneb (Alfa (α) Cygni) on paitsi Joutsenen myös koko tähtitaivaan absoluuttisesti kirkkaimpia tähtiä, 60 000 kertaa kirkkaampi kuin Aurinko. Kesäöinä Deneb muodostaa Lyyran Vegan ja Kotkan Altairin kanssa Kesäkolmion.

 

Albireo (Beta (β) Cygni) on yksi kauneimmista kaksoistähdistä, jonka tähdet ovat 34 kaarisekunnin päässä toisistaan ja silmiinpistävän erivärisiä: toinen on kullankeltainen, toinen syaaninsininen. Värit erottuvat parhaiten isommalla teleskoopilla. Todellisuudessa tähtien värit eivät ole mitenkään poikkeuksellisen silmiinpistäviä, mutta niiden sijaitessa lähekkäin ihmissilmä korostaa niiden välistä kontrastia.

61 Cygni on nopea tähtitaivaan vaeltaja ja samalla kaksoistähti. Tähti liikkuu useita kaarisekunteja vuodessa taustatähtiin nähden, ja se on harrastajienkin havaittavissa. Tähti on vain 11 valovuoden päästä aurinkokunnasta ja oli ensimmäisiä tähtiä joiden etäisyys saatiin selville mittauksilla.

Khii (χ) Cygni on pitkäjaksoinen muuttuva Mira-luokan tähti, joka kirkkaimmillaan näkyy paljain silmin (+4m-+5m) ja himmeimmillään karkaa monien pienten teleskooppienkin ulottumattomiin (+13m) noin 13 kuukauden jaksoissa.

Tähdistön alueelta tunnetaan myös muutamia eksoplaneettakuntia, esimerkiksi tähtien 16 Cygni B ja HD 188753 A ympäriltä. NASAn eksoplaneettoja etsivä Kepler-avaruusteleskooppi on jatkuvasti suunnattu Joutsenen tähdistöä kohti, ja se saattaa löytää planeettakuntia runsaasti lisää[2].

Syvän taivaan kohteet

muokkaa

Denebin lähellä sijaitseva Pohjois-Amerikka-sumu eli NGC 7000 on tunnettu emissiosumu, joka valokuvissa näyttää paljon Pohjois-Amerikan mantereelta. Sumu peittää taivaalta 10 täydenkuun alan, mutta sillä on pieni pintakirkkaus, joten sitä on vaikea havaita paljain silmin ellei käytä apuna UHC-suodinta. NGC 7000 löydettiin 1890-luvulla ensimmäisissä pitkän valotusajan tähtikuvista.[3] Sumu koostuu lähinnä ionisoituneesta vedystä, joka antaa sille sen tunnusomaisen punaisen värin. Sumun ja Maan välissä on tähtienvälisiä pölypilviä, jotka peittävät osia sumusta taakseen ja antavat sille sen ominaismuodon.[4] Sumun länsipuolella on pimeän sumun LDN 935 erottama pienikokoisempi Pelikaanisumu.

 
M29 valokuvassa

Noin 20 000[5] vuotta sitten räjähtäneen supernovan jäänteet muodostavat Cirrus-sumun, joka koostuu muutamasta NGC-kohteesta (6960, 6992 ja 6995), on pintakirkkaudeltaan erittäin himmeä harsomainen sumu, sumu on kuitenkin huomattavasti helpompi havaita OIII-suotimen läpi. NGC 6992/6995 muodostavat sumun länsiosan.

 
Messier 39.

Messierin kohteista Joutsenessa ovat tähtijoukot M29 ja M39. M29 eli NGC 6913 on pienehkö avoin tähtijoukko meistä noin 3000-5000 valovuoden päässä, jonka löysi Charles Messier 1764. Joukon tarkkaa etäisyyttä on vaikea arvioida koska on erittäin vaikea mitata paljonko joukon tähtien valo himmenee matkalla.[6] M39 on lähempänä Maata, noin 800 valovuoden päässä. Senkin löysi Charles Messier samana vuonna kuin edellä mainitunkin joukon. Joukon muodostaa noin 30 löyhästi yhteen kasautunutta tähteä.

Vilkkusumu (NGC 6826) on ihmissilmän muotoinen planetaarinen sumu. Sumu on saanut nimensä siitä että se himmenee tai jopa katoaa jos sitä katsoo suoraan, mutta katsomalla hieman kohteesta sivuun se ilmestyy taas näkyviin kirkkaampana. Halkaisijaltaan se on noin 2,3 kaariminuuttia ja kirkkaudeltaan alle +10m.[7]

Mytologia

muokkaa

Kreikkalaisessa mytologiassa Joutsenen tähdistö edustaa useita joutsenia, kuten Zeusta kun hän naamioi itsensä joutseneksi päästäkseen suutelemaan spartalaiskuninkaan vaimoa Ledaa. Lisäksi Orfeuksen kerrotaan muuttuneen kuolemansa jälkeen joutseneksi ja sijoitetun taivaalle lyyransa viereen.

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joutsen (tähdistö).
Joutsenen tähdistö (Cygnus) » luettelo tähdistä, luokka
TähdetDeneb, γ Cyg, ε Cyg, δ Cyg, Albireo A, ζ Cyg, ξ Cyg, τ Cyg, ι Cyg, κ Cyg, ο1 Cyg, η Cyg, ν Cyg, ο2 Cyg, ρ Cyg, 41 Cyg, 52 Cyg, σ Cyg, π2 Cyg, 33 Cyg, υ Cyg, 39 Cyg, θ Cyg, μ1 Cyg, λ Cyg, 63 Cyg, 47 Cyg A, φ Cyg, π1 Cyg, 8 Cyg, 59 Cyg, P Cyg, 30 Cyg, 57 Cyg, 55 Cyg, 72 Cyg, 15 Cyg, ψ Cyg, 28 Cyg, 29 Cyg, T Cyg, ω1 Cyg, 22 Cyg, 2 Cyg, 17 Cyg, 20 Cyg, 68 Cyg, 74 Cyg, 26 Cyg, 56 Cyg, 75 Cyg, Albireo B, 23 Cyg, 35 Cyg, 25 Cyg, 4 Cyg, 19 Cyg, 61 Cyg A, 71 Cyg, 70 Cyg, 27 Cyg, 60 Cyg, 9 Cyg, 14 Cyg, 51 Cyg, ω2 Cyg, 49 Cyg, 36 Cyg, V389 Cyg, 40 Cyg, V380 Cyg, 79 Cyg, 7 Cyg, Gl 777, 43 Cyg, 77 Cyg, DT Cyg, 49 Cyg, 42 Cyg, 69 Cyg, W Cyg, V460 Cyg, 16 Cyg A, 11 Cyg, 61 Cyg B, 76 Cyg, μ2 Cyg, CP Cyg, 44 Cyg, 16 Cyg, 48 Cyg, X Cyg, HD 185269, HD 188753, HD 187123, χ Cyg, R Cyg, U Cyg, 47 Cyg B, Cygnus X-1, RT Cyg, V1500 Cyg, V476 Cyg, V1668 Cyg, V1974 Cyg
EksoplaneetatGl 777 c, Gl 777 b, 16 Cyg Bb, HD 185269 b, HD 188753 b, HD 187123 b, Kepler-22b, Kepler-70b, Kepler-70c, Kepler-78b
Tähdistöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joutsen_(tähdistö)&oldid=22063392”
  NODES
INTERN 2