Kálmán
Kálmán (n. 1070 – 3. helmikuuta 1116) oli Unkarin kuningas vuosina 1095–1116.[1]
Suku
muokkaaHänen vanhempansa olivat Géza I ja Limburgin herttuatar Sophie de Loon (n. 1044/46 - ennen 1075). Hänellä oli kuusi sisarusta. joista vain veli Àlmos ja sisar Katalin elivät aikuisiksi asi.
Hänen isänsä, kuningas Géza I:n jälkeen valtaan nousi setä Ladislaus. Tämän kuoltua lapsettomana Gézan pojat jakoivat vallan niin, että Kálmánista tuli kuningas ja Álmos sai herttuakunnan, joka oli ollut veljesten isän ja isoisän hallinnassa. Herttua Álmos pyrki toistuvasti syrjäyttämään veljensä, minkä johdosta Kálmán lakkautti herttuakunnan vuonna 1107 ja määräsi noin vuonna 1112-1115 veljensä ja pienen veljenpoikansa Bélan sokaistaviksi, näin he eivät voineet tulla kuninkaiksi. [1]
Kuningas
muokkaaKálmán pyrki jatkamaan Ladislauksen aloittamaa laajentumispolitiikkaa. Unkari alkoi kilpailla Dalmatian rantakaupunkien hallinnasta Bysantin ja Venetsian tasavallan kanssa.[1]
Kálmán otti katolisen kirkon edeltäjiäänsä tarkemmin valtansa alle. Hän esimerkiksi säädätti lakeja kirkon omaisuudesta ja määräsi myös piispat asevelvollisiksi. Hän otti itselleen piispojen nimitysoikeuden, mutta luopui siitä myöhemmin.[2]
Hän sairastui vuonna 1115 aivokalvontulehdukseen johtaneeseen korvatulehdukseen, johon hän kuoli noin 45-vuotiaana helmikuussa 1116.
Avioliitot ja jälkeläiset
muokkaaKálmánin ensimmäinen puoliso vuodesta 1097 oli sisilialainen kreivitär Felicia, tai Elateria (n. 1078—n. 1102) Sisilian kreivi Roger I:n ja tämän toisen puolison Eremburga de Mortainin tytär. Heille syntyi ainakin kolme lasta.
- Sophia syntyi vuonna 1100 tai sitä ennen
- kaksoispojat István ja Ladislaus syntyivät vuonna 1101
Kálmán avioitui toisen kerran häntä 25-vuotta nuoremman Pereslavlin ruhtinatar Eufemia Vladirovnan (1096/1097– 4. huhtikuuta 1138/1139), Pereslavlin ruhtinas Vladimir II Monomahin ja tämän nimeltä tuntemattoman toisen puolison tyttären kanssa kesällä 1112. Aviorikoksesta kiinni jäänyt teini-ikäinen Eufemia pakeni Kiovaan, ja synnytti isänsä hovissa pojan, Boriksen (1113–1155/1156), jota hänen unkarilaiset sukulaisensa eivät koskaan pitäneet Kálmánin poikana eikä Kálmán tunnustanut pojakseen.