Wikipedia

Käyttäjä:J Hokkanen/HL13

< Käyttäjä:J Hokkanen

Tengeliönjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 67.9) on Tornionjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 3 117,69 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 8,65 %. Vesistön pääuoman alaosan muodostaa Tengeliönjoki sekä ne järvet, joita joki yhdistää toisiinsa. Valuma-alueen alarajana on Tornionjoki, johon Tengeliönjoki yhtyy Aavasaksan kylässä Ylitorniolla. Tornionjoki laskee Itämeren Pohjanlahteen, sen pohjukassa sijaitsevaan Perämereen.[1][2]

Valuma-alueen toisessa jakovaiheessa on yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta, joista alajuoksun alueet liittyvät Tengeliönjokeen. Alin jakovaihe on Portimojärven alue (67.91), johon laskee Lohijärven alueelta (67.92) Tengeliönjoki ennen Törmäslompoloa. Lohijärven alue alkaa samojen saarten luota, missä Tengeliönjoki katsotaan alkavan. Samojen saarten luokse päättyy yläjoelta siihen laskeva Miekojärven alue (67.93). Lohijärven kaakkoispäähän laskee Kuijasjoen valuma-alue (67.99). Miekjärven kaakkoispäähän laskee Meltosjoen valuma-alue (67.98), koillispäähän Iso-Vietosen–Raanujärven alue (67.96), pohjoispäähän Lankojärven alue (67.94). Kaukaisimmat valuma-alueet ovat Palojoen valuma-alue (67.97), joka laskee Iso-Vietosen itärantaan, ja Aalisjoen valuma-alue (67.95), joka laskee Lankojärven alueen koillisosaan.[1][2]:

Valuma-alueen kuvaus

muokkaa

Maankäyttö

muokkaa

Tengeliönjoen valuma-alueen pinta-ala on 3 118 km². Suuri osa valuma-alueesta on metsämaata, jota on 82 %. Metsissä on lisäksi kosteikkoja ja avosuota 7 % ja järviä ja muita vesistöjä 9 %. Viljelymaita sijaitsee pieninä aloina eri kylissä ja Tornionjokilaaksossa yli 1 % ja asuin-, teollisuus-, yritys- ja liikennealueet vievät vielä lisäksi 1 % valuma-alueesta.[3]

Voimalaitokset

muokkaa

Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987.

Voimalaitokset järjestyksessä alajuoksulta lukien
nimi teho (MW) valmistumisvuosi kunta yhtiö
Portimokoski 10,5 1987 Ylitornio Tornionlaakson Voima Oy
Kaaranneskoski 2,5 1954 Pello Tornionlaakson Voima Oy
Jolmankoski 0,5 1955 Ylitornio Tornionlaakson Voima Oy

Portimojärven alue (67.91) ja Lohijärven alue (67.92)

muokkaa
Pääartikkeli: Tengeliönjoen alajuoksun valuma-alue

Valuma-alue on kuvailtu sivujokien osalta ja pääuoman osalta Tengeliönjoen artikkelissä. Muut osa-alueet puuttuvat sieltä ja ne esitellään tämän alla.

31 järveä

20 järveä

Miekojärven alue (67.93)

muokkaa

Tengeliönjoki alkaa Miekojärvestä, jota voidaan samalla valuma-alueen pääjärvenä.

32 järveä

Alainen Alposjärvi Miekojärvi Ylinen Alposjärvi

Alanenlompolo (Pello, Lampsijärvi) Alavuomanriipi Aukiriipi Harjujärvi (Ylitornio, Pessalompolo) Haukkariipi (Ylitornio, Pessalompolo) Heikkilänjärvi (Pello) Iso Kiuasjärvi Järvykäinen Kaitajärvi (Ylitornio, Lohijärvi) Koutusjärvi Koutuslompolo Käärmelampi (Pello) Lahnajärvi (Pello, Lankojärvi) Lahnalompolo Lampsijärvi (järvi Pellossa) Marsimalompolo Moinajärvi Nimetönriipi Ollikainen (Pello) Pakisjärvi (järvi Pakisjärvellä) Pieni Kiuasjärvi Pikku-Ollikainen Puolamajärvi Soukkariipi Veksariipi Välijärvi (Pello) Ylinenlompolo (Pello, Lampsijärvi) Yrttiriipi

Lankojärven alue (67.94)

muokkaa

Lankojärven alue on jatkoa Aalisjärven valuma-alueelle. Lankojärven alue alkaa Konttajärven lasku-uomasta ja sen alueella sijaitsee 29 yli hehtaarin kokoista järveä. Alueen pääuoma alkaa siis Kohttajärvestä ja muodostuu järvi ja jokiketjusta, joka laskee Miekojärveen. Pääuoma alkaa Konttanivalla, joka laskee Kinturinnivan kautta Kinturiin, sitten tulevat Sivakkajärvi, Sipuli, Repojärvi, Repojoki, Peuralompolo, Peurakoski, Peurajärvi, Nuolijärvi, ja lopuksi pitempi Konttajoki, joka laskee Lankojärveen. Lakojärvestä laskeva Sirkkakoski tulee Sirkkajärveen, joka on Miekojärven osa. Pääuomassa on tukinuiton tarpeisiin kaivettu Suezin kanava, joka oikaisee Konttajoen reittiä yli seitsemän kilometriä. Konttajoen mutkaan yhtyy pohjoisesta tuleva Aunkijoki, jonka latvahaaroissa sijaitsevat esimerkiksi Ahmajärvi ja Teirijärvi. Pääuoman lähellä sijaitsevat pienet Karhuriipi ja Tervajärvi. Aivan Konttajoen uoman vieressä sijaitsee Saukkoriipi, johon tulee luoteesta Saarioja, jonka valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Saarijärvi ja Syväjärvi. Aivan Lankojärven kohdalla Konttajokeen yhtyy vielä lyhyt Matinlompolojärvestä tuleva Lähtemäjoki, jonka valuma-alueella sijaitsevat lisäksi Ylinen Lompolojärvi, Pitkäriipi ja Salmilompolo.

Aalisjoen valuma-alue (67.95)

muokkaa

32 järveä

Aalisjärvi Ahmalampi (Pello) Kolmiloppinen (Pello) Konttajärvi (järvi) Laitajärvi Laukkujärvi (Kolari) Martinjärvi (Pello) Munajärvi (Kolari) Mustijärvi (Pello) Mutukanriipi Petäjäriipi Piimäriipi Pikkuriipi (Kolari, Pasmajärvi) Pojasjärvi Porojärvi (Kolari) Porolampi (Kolari) Rahnikkojärvi Roukojärvi Ruonajärvi (järvi Kolarissa) Saarijärvi (Pello, Konttajärvi) Sirkkajärvi (Pello, Konttajärvi) Syvälompolo Särkiriipi Tervajärvi (Pello, Konttajärvi) Umolampi Vähä Ruonajärvi Ylinenlompolo (Pello, Konttajärvi)

Iso-Vietosen–Raanujärven alue (67.96)

muokkaa

54 järveä

Vietonen Ala-Kaitajärvi Alainen Vuoskujärvi Iso Hirvasjärvi (Pello) Jolanginjärvi Jolmalompolo Jolmankosken voimalaitos Junkijärvi (Pello) Jyppyränriipi Järvenpäänlampi (Pello) Kaakkurilampi (Pello) Kaitariipi Kalajärvi (Pello) Kavantojärvi Kavantolompolo Kerolampi (Rovaniemi) Keskinen Vuoskujärvi Keskinenriipi Koirajärvi (Pello) Korpilompolo (järvi) Kotajärvi (Pello) Kutujärvi (Pello) Laavajärvi Lahdenrovanriipi Liinankijärvi Matalajärvi (Pello) Mustalampi (Rovaniemi, Sonka) Mäntyriipi (Pello) Nuasjärvi (Pello) Nuaslompolo Pahajärvi (Pello, Sirkkakoski) Pahariipi Pahtajärvi (Pello) Pataässäjärvi Perävaaranriipi Pikku Hirvasjärvi (Pello) Pikku Koirajärvi (Pello) Purajärvi Rattosjärvi (järvi) Romakkajärvi (järvi) Ruuhijärvi (järvi Pellossa) Ruuhilammi (Pello) Ruuhilompolo Saarijärvi (Pello, Ruuhijärvi) Sikiöjärvi Tirrojärvi (Pello) Typpyrälampi Vahtalanviianriipi Valkeajärvi (Pello, Ruuhijärvi) Vinsajärvi Vuoskulompolo Yli-Kaitajärvi Ylinen Vuoskujärvi Ylinenriipi

Palojoen valuma-alue (Tengeliö) (67.97)

muokkaa

Palojoen valuma-alueen pinta-ala on 337 neliökilometriä ja se alueella sijaitsee 36 yli hehtaarin kokoista järveä. Palojärven itäpuolella kohoava vaara Iso-Kulpakko on Palojoen valuma-alueen latvaosia. Sieltä alkaa Kulpakonoja, joka laskee Palojärveen Kunttarovanvuomanojana. Palojoen valuma-alueen pääuoma Palojärven jälkeen muodostuu Ylisestä Palojoesta, Antiosta, Keskisestä Palojoesta, Palolompolosta ja Alisesta Palojoesta, joka laskee Vietoseen. Keskiseen Palojokeen yhtyy kaksi ojaa. Pohjoisesta tulee Jänkkäjärvestä alkava Jänkkäjoki, jonka yläjuoksuilla on Jänkkäoja. Kärveen laskee sitä suurempi Kermajärvi. Etelästä tulee Airilompolon kautta laskeva Airijoki, jonka lähdejärviä ovat Pikku-Airi ja Iso-Airi. Muita Airijoen valuma-alueen järviä ovat matalajärvi ja [[Susijärvi|Susijärvi]]. Ennen Palolompoloa jokeen yhtyy vielä Haisujärven oja, Valkeajärven Rovanoja ja Kuusijärven Kuusijoki. Palolompolosta on Vietoseen vielä kuusi kilometriä varsin leveää uomaa.

Meltosjoen valuma-alue (67.98)

muokkaa

Valuma-alueen pinta-ala on 239 neliökilometriä ja sen alueella sijaitsee 21 yli hehtaarin kokoista järveä. Valuma-alueen pääuoma on Meltosjoki, jonka alajuoksua kutsutaan Ison Meltosjärven jälkeen Alaisnenjoeksi, ja sen keskijuoksua ennen Isoa Meltosjärveä Meltosjoeksi. Joen latvahaarat ovat erinimiset kuin pääuoma. Meltosjokeen yhtyy Kotakulhassa kaakosta tuleva Kiimajoki ja idästä tuleva Mustijoki. Mustijoen oieniä latvajärviä ovat Mustiriipi tai paremminkin Paljukanlampi. Ne sijaitsevat Mustiaavan luonnonsuojelualueella. Kiimajoki alkaa Kiimavuomalla pienestä Kiimajärvestä. Meltosjokeen yhtyy etelästä tuleva Rompanvuomalta alkava Rompaanoja, jonka valuma-alueella sijaitsee matala Ulkujärvi. Meltosjoen varressa sijaitsevat kolme rehevää lintujärveä Pysäjärvi, Vähä Meltosjärvi ja Pitkäperä. Ison Meltosjärven lasku-uoma Alainenjoki on seitsemän kilometriä pitkä ja se laskee Miekojärveen.

Kuijasjoen valuma-alue (67.99)

muokkaa

Kuijasjoki laskee Lohijärveen, joka sijaitsee Lohijärven alueella. Joen valuma-alueen koko on 352 km² ja sen alueella sijaitsee 32 yli hehtaarin kokoista järveä. Joen pääuoma alkaa Kuijasjärvestä Lavikonvuoman takaa ja siihen yhtyy alempana Kertunjoki. Ennen sitä siihen laskee Iso Matalajärven laskuoja. Kertunjoen valuma-alueella on huomattavia järviä Kertunjärvi ja Kainuunkylänjärvi. Heti Kertunjoen jälkeen Kuijasjokeen yhtyy Kivijoki, jonka lähdejärvi Kivijärvi on alueen suurin järvi. Kuijasvaaran itäpuolella Kuijasjokeen yhtyy idästä Mellajoki, jonka lähdejärvi on Mellajärvi. Mellajoen pohjoisesta tuleva sivuhaara alkaa Lylyjärvestä. Lylyjoen valuma-alueella sijaitsee myös Jänkkäjärvi. Kuijasjoki on viimeinen kahdeksan kilometrin matkallaan huomattavasti leveämpi, mikä johtunee Lohijärvestä, minne se laskee. Alajuoksun uomaan laskee Ahvenjärvenlaskujoki Ahvenjoki.[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Tengeliönjoen valuma-alue (67.9) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  2. ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. ↑ Suomen ympäristökeskus: Tengeliönjoen valuma-alue (VALUE - valuma-alueen rajaustyökalu), laskettu: 15.2.2019
  4. ↑ Kuijasjoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.

Aiheesta muualla

muokkaa

XXXXX

xxx

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäjä:J_Hokkanen/HL13&oldid=19177902”
  NODES