Kaiturinjärvi (Kuhmoinen)
Kaiturinjärvi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Hahmajärvellä sijaitseva järvi.[2][1]
Kaiturinjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
Laskujoki | oja Vehkojärveen[1] |
Järvinumero | 35.766.1.022 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 142,8 m [1] |
Rantaviiva | 1,669 km [2] |
Pinta-ala | 6,044 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 6,0 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Sen itäinen osa on kapeampi kuin muu osa järvestä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta. Sen itäpäässä sijaitsee vapaa-ajan asunto, jonne tulee tie yhdystieltä 16977. Järven eteläpuolelta sen kiertää korkeajännitelinja.[2][1][3]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Hahmajärven valuma-alueeseen (35.766) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 142,8 metriä mpy. Siihen ei ole johdettu ojia, mutta sen laskuoja lähtee järven länsipäästä ja se virtaa Vehkojärven läpi ja laskee Lievejärveen.[2][1]
Historiaa
muokkaaVuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järvi on merkitty, mutta se on nimetön.[4]
Vuoden 1965 peruskartassa järven itä- ja lounaisrannoilla oli peltoa.[5] Vuoteen 1986 mennessä itärannan pellot olivat metsittyneet ja järven eteläpuolelta oli rakennettu sähkölinja.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Kaiturinjärvi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Kaiturinjärvi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 7.3.2021) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 04 Kylämä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.3.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 04 Kylämä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.3.2021)