Karavaaniseralji

Karavaaniseralji oli tienvarsimajatalo, jossa matkalaiset saattoivat levätä ja toipua päivän matkastaan. Aikanaan karavaaniseraljit edesauttoivat kaupankäyntiä, tiedonvälitystä ja ihmisten liikkuvuutta Aasian, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Kaakkois-Euroopan kauppareiteillä, erityisesti silkkitien varrella.

Karavaaniseraljeja perustettiin etapeiksi Akhaimenidien Persiaan rakennetun muinaisen, noin 2 500 kilometriä pitkän Sardisista Susaan johtavan kuninkaallisen tien varrelle. Herodotos kuvasi tietä seuraavasti: "Todenmukainen kuvaus tiestä on seuraava: kuninkaallisia pysähdysasemia on olemassa koko sen matkan, sekä loistavia karavaaniseraljeja; ja koko matkan reitti kulkee asuttua seutua, ja se on vapaa vaaroista."^[1]

Karavaaniseraljeista matkalaiset saivat vettä eläimilleen ja itselleen juotavaksi ja peseytymistä varten. Joihinkin niistä oli rakennettu kylpylöitä. Ne tarjosivat myös rehua eläimille ja kaupan, josta matkalaiset saattoivat ostaa tarvikkeita. Lisäksi osa seraljien kaupoista myi valikoimissaan kiertävien kauppamiesten tuomia tavaroita ja hyödykkeitä.^[2]

Arkkitehtuuri

Safavidien dynastian aikaisen karavaaniseraljin pohjapiirros.

Tyypillinen karavaaniseralji oli neliön tai suorakulmion muotoisten seinien ympäröimä sisäpiha. Pihalle saattoi kulkea portista, joka oli rakennettu riittävän suureksi, jotta se salli suurten tai raskaasti kuormattujen eläinten kuten kamelien läpikulun. Sisäpiha oli lähes poikkeuksetta kattamaton, mutta seinien yhteyteen oli rakennettu talleja, sijoja ja huoneita majoittamaan matkustajia kuten kauppiaita ja heidän miehistöään, eläimiään ja kauppatavaroita.^[3]

Sanan alkuperä

Persiankielinen sana kārvānsarā on yhdyssana, joka sisältää sanan kārvān (karavaani) ja sara (palatsi, tai rakennus, jossa on suljettu sisäpiha). Sanan lopussa on useissa eri kielisissä versioissa turkinkielinen jälkiliite -yi. Tässä yhteydessä karavaani tarkoittaa pitkällä matkalla olevaa kulkuetta, joka koostuu kauppiaista, pyhiinvaeltajista ja muista matkaajista.

Moni maailmalta löytyvä paikka, jossa on joskus ollut karavaaniseralji, sisältää sanan sarai, kuten esimerkiksi Mughal Serai, Sarai Alamgir and Sarai Rohilia. Näin ei ole kuitenkaan aina, sillä useimmiten paikannimeen liitetty sarai juontuu sen alkuperäisestä merkityksestä "palatsi".

Karavaaniseraljin synonyymeja ovat farsissa khan, turkissa han ja arabiassa funduq tai funduk, joka tulee kreikan majataloa tarkoittavasta sanoista pandocheion, sekä fundaco, joka oli venetsialainen termi.

Tunnettuja karavaaniseraljeja

Valokuvia

Sa'd al-Saltanehin karavaaniseralji Qazvinissa, Iranissa.
Shah Abbasin karavaaniseralji, joka on nykyisin hotelli Isfahanissa Iranissa. Näkymä sisäpihalta.
Armenialaisen Orbelianin karavaaniseraljiin sisällä.
Safavidien aikainen seralji Iranin Karajissa.
Shaki, Azerbaidžan
Neyestānakin hylätty karavaaniseralji Iranissa.
Khan al-Umdan Acressa, Israelissa.
Khan As'ad Pasha, Damaskos, Syyria
Khan al-Wazir Syyrian Aleppossa.
Hanul lui Manuc, Bukarestin ydinkeskustassa oleva karavaaniseralji palvelee nykyään hotellina ja ravintolana.

Katso myös

Islamilainen arkkitehtuuri

Lähteet

↑ "The History of Herodotus" By Herodotus käänn. George Rawlinson (englanniksi) viitattu 23.4.2014
↑ Ciolek, T. Matthew. 2004-present. Catalogue of Georeferenced Caravansaras/Khans. Old World Trade Routes (OWTRAD) Project. Canberra: www.ciolek.com - Asia Pacific Research Online.
↑ Sims, Eleanor.: ”Trade and Travel: Markets and Caravansary. (toim. George Michell)”, Architecture of the Islamic World - Its History and Social Meaning. Thames and Hudson Ltd, Lontoo, 1978.

Kirjallisuutta

Branning, Katharine. 2002. turkishhan.org, The Seljuk Han in Anatolia. New York, USA.
Encyclopædia Iranica, p. 798-802
Erdmann, Kurt, Erdmann, Hanna. 1961. Das anatolische Karavansaray des 13. Jahrhunderts, 3 vols. Berlin: Mann, 1976, ISBN 3-7861-2241-5
Hillenbrand, Robert. 1994. Islamic Architecture: Form, function and meaning. NY: Columbia University Press. (see Chapter VI for an in depth overview of the caravanserai).
Kiani, Mohammad Yusef. 1976. Caravansaries in Khorasan Road. Reprinted from: Traditions Architecturales en Iran, Tehran, No. 2 & 3, 1976.
Yavuz, Aysil Tükel. 1997. The Concepts that Shape Anatolian Seljuq Caravansara. In: Gülru Necipoglu (ed). 1997. Muqarnas XIV: An Annual on the Visual Culture of the Islamic World. Leiden: E. J. Brill, 80-95. [archnet.org/library/pubdownloader/pdf/8967/doc/DPC1304.pdf Available online as a PDF document, 1.98 MB]

Aiheesta muualla

UNESCON karavaaniseraljeille omistettu maailmanperintösivu (englanniksi)
Shah Abbasi Caravanserai, Tishineh
Caravansara Pictures (Arkistoitu – Internet Archive)
Consideratcaravanserai.net - tekstiä ja kuvia karavaaniseralji- ja matkakertomuksista Lähi-idässä ja keski-Aasiassa. (englanniksi)
Caravanserais (Kervansaray) in Turkey (Arkistoitu – Internet Archive)
The Seljuk Han in Anatolia

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

[1] "The History of Herodotus" By Herodotus käänn. George Rawlinson (englanniksi) viitattu 23.4.2014

[2] Ciolek, T. Matthew. 2004-present. Catalogue of Georeferenced Caravansaras/Khans. Old World Trade Routes (OWTRAD) Project. Canberra: www.ciolek.com - Asia Pacific Research Online.

[3] Sims, Eleanor.: ”Trade and Travel: Markets and Caravansary. (toim. George Michell)”, Architecture of the Islamic World - Its History and Social Meaning. Thames and Hudson Ltd, Lontoo, 1978.

[1]

[2]

[3]